på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Suonenjoki Pohjois-Savo
Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo
Kuvaus
Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen kuvastaa kirkonkylän muodostumista liikenteen ja talouden solmukohdaksi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Suonenjoen kirkko laajoine puistoineen, Savon radan rautatieasema ja Asemakadun liikekorttelit muodostavat eheän, kaupungin kehitysvaiheita kuvastavan kokonaisuuden.

Asema, joka on Oulun radan pienen aseman piirustusten mukainen, sijaitsee Suonenjoen kirkonkylän vanhassa keskustassa kirkon lähituntumassa. Se on tyypillinen maaseutuasema, jossa asemapihan lisäksi on asuinalue ja pieni veturitalli. Suonenjoen rautatieasemalta erkanee Iisveden satamarata saha- ja tehdasalueelle Pielisjärven rannalle. 1920-luvun arkkitehtuurille ominainen ratavartijan talo sijaitsee kapean Suontienselän rannan tuntumassa.

Asemakatu liikerakennuksineen perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1921 Suonenjoen taajaväkistä yhdyskuntaa varten tekemään asemakaavaan.

Puinen päätytornillinen pitkäkirkko on rakennettu 1865. Asemapuisto liittyy kirkkoa ympäröivään puistoon.
 
Historia
Suonenjoen alue erotettiin Pieksämäen seurakunnasta omaksi rukoushuonekunnaksi 1781 ja kappeliksi 1795. Rautalammin seurakuntaan Suonenjoki liitettiin 1811. Omaksi seurakunnaksi Suonenjoki itsenäistyi 1870. Kirkko valmistui 1865 ja sen suunnitteli F. Öhman. Tapuli valmistui 1823.

Savon rata rakennettiin 1887-1889. Suonenjoen IV luokan asemarakennus valmistui 1889 Knut Nylanderin tekemin suunnitelmin. Rakennusta laajennettiin 1899 ja 1915. Suonenjoen kunnassa oli parhaimmillaan kuusi liikennepaikkaa, joista kirkonkylän asema Suonenjoki oli vilkkain. Savon radan ja Iisveden haararadan valmistuminen 1889 sekä lähivesien kanavoinnit tekivät Suonenjoesta keskuspaikan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kirkonkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta 1923, kauppala 1967 ja kaupunki 1977.
 
Lisätietoa
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920- Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Jari Ropponen, Suonenjoen historia. Pitäjien takamaasta mansikkakaupungiksi. Suonenjoen kaupunki 1993.

Iiris Koivula, Suonenjoen keskustan ja Iisveden kulttuuriympäristö. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Kuopio 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  kauppa- ja liikerakennus; kirkko; kylä; liikenteenrakennus; puisto; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Suonenjoen rautatieasema.

Suonenjoen rautatieasema.

Suonenjoen rautatieasema-alueen asuinrakennuksia.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo
 
© Museovirasto 2009