på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Parainen Varsinais-Suomi
Korppoonkartano
 
Kuvaus
Korppoonkartano on varhaisimpia uusantiikin vaikutuksesta syntyneitä kartanoita maassamme. Korppoonkartano on arkkitehti Charles Bassin ensimmäisiä yksityisiä suunnittelutehtäviä maassamme ja sillä on keskeinen asema Suomen arkkitehtuurihistoriassa.

Kartano sijaitsee Korppoon kirkonkylän lehtevässä ja kumpuilevassa saaristomaisemassa siten, että kartanosta on näköyhteys Korppoon keskiaikaiseen kirkkoon. Ensimmäinen kerros käsittää arkisia asuinhuoneita sekä talous- ja säilytystiloja. Toinen kerros, jonka paraatihuoneiden sarja päättyy suureen päätysaliin, on sisustettu juhla- ja edustuskäyttöön.

Kaksikerroksisen, aumakattoisen päärakennuksen rapatut julkisivut ovat niukkailmeiset ja vailla arkkitehtonisia koristeaiheita. Pihajulkisivua dominoi leveä, päätykolmion kattama risaliitti ja räystäslinjaa korostava vahva hammastettu listalaite. Toisen kerroksen huonetiloissa on säilynyt alkuperäisiä ja 1800-luvun ensimmäisten vuosikymmenten seinäpintoja, roiske- ja shablonimaalauksia sekä tyylivaiheeseen kuuluneita kolonniuuneja.
 
Historia
Korppoonkartano muodostui 1650-luvulla kahdeksasta Gustav Bielkelle lahjoitetusta Korppoon kirkonkylän tilasta. Säterivapauden jälkeen kartano muodostettiin 1699 tavalliseksi perintötilaksi.

Turun hovioikeuden asessori B. H. Mjödhin rakennuttaman kaksikerroksisen päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Charles Bassi, joka oli 1802 muuttanut Turkuun valvomaan Turun akatemiatalon rakennustöitä. Rakennus valmistui 1804 ja siihen tarvittavat tiilet lyötiin omassa tiiliruukissa.

Kartanon vanha karoliininen päärakennus, joka sijaitsi pihan kirkonpuoleisella laidalla, purettiin 1960-luvulla, jolloin suuri päärakennus oli vain osittain asuttuna. Päärakennuksen kunnostukseen ryhdyttiin 1980-luvulla. Ulkorappaus, ikkunat ja ulko-ovet kunnostettiin ja toisen kerroksen interiöörien mittava konservointityö aloitettiin 1991.
 
Lisätietoa
L.W. Fagerlund, Anteckningar om Korpo och Houtskär socknar. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk. Häft 28. 1878.

Kasimir Lönnblom-Leino, Charles Bassi. Suomen rakennushallituksen ensimmäinen intendentti. Aika 1907.

Suomen kartanot ja suurtilat II, Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, Helsinki 1941.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Kartta: Korppoonkartano
 
© Museovirasto 2009