på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kemiönsaari Varsinais-Suomi
Björkbodan ruukinalue
Kuvaus
Björkboda on monipuolinen historiallinen ruukkiympäristö, joka kuvastaa hyvin ruukkiyhdyskunnan hierarkkista järjestystä. Ruukinkartano kuuluu maamme merkittävimpiin kustavilaisiin kartanorakennuksiin.

Björkbodan ruukinalue sijaitsee Björkbodan järven pohjukassa viljelysmaiseman ympäröimänä. Ruukinkartano puistoineen on järven rannalla ja työväen asuntojen rivi, Mämmrivan -nimiset asuinrakennukset ja Kivikasarmi puistoa rajaavalla mäenharjanteella. Teollisuusrakennukset ovat ruukinpadon yläpuolella. Nykyiset, etupäässä 1920-luvulla rakennetut tehdashallit ovat vanhojen vasarapajojen ja valssilaitosten paikalla.

Christian Friedrich Schröderin suunnittelema kaksikerroksinen ruukinkartano on valmistunut 1783. Kaksikerroksisen päärakennuksen pohjakaava noudattaa wijnbladilaista huonejakoa. Päärakennuksen vanhaan runkoon on 1840-luvulla liitetty yksikerroksiset siipirakennukset. Kustavilaiset interiöörit on purettu samalla vuosikymmenellä. 1900-luvun alussa sisätiloissa on tehty muutoksia, jotka koskevat ennen muuta sisääntulohallin ja paraatiportaikon järjestelyä.

Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelemana pidetty viljamakasiini on sijoitettu osaksi ruukin puistoa. Makasiini on kunnostettu kokoustiloiksi. Vanhat maanviljelykseen ja karjanhoitoon liittyvät rakennukset ovat omana ryhmänään lähellä ruukinkartanoa.
 
Historia
Taalintehtaan ja Fagervikin ruukkien omistaja Mikael Hising sai privilegion Björkbodan ruukin perustamiseen 1732. Hän rakennutti vasarapajan Björkbodan kosken rannalle, koska vesivoima Taalintehtaalla ei riittänyt kankirautataontaan. Taalintehtaan ja Björkbodan sekä niihin kuuluvan erittäin suuren maaomaisuuden haltijaksi tuli 1850-luvulla Anders Ramsay. Valssilaitosrakennus valmistui 1859. Vesivoiman käytöstä luovuttiin lähes kokonaan ja ruukin kolmea höyrykonetta käytettiin Englannista tuodulla kivihiilellä. Rohkeat investoinnit ja raudan hinnan lasku johtivat Ramsayn vararikkoon 1863.

Vuonna 1884 filosofian tohtori Otto Englund ja ruukinjohtaja Gustaf Berg perustivat vanhaan valssilaitokseen pienen manufaktuuritehtaan lähinnä maanviljelystyökalujen, meijeriastioiden, saranarautojen, taloustavaroiden ja takeiden valmistamiseksi. Avainten ja lukkojen valmistus aloitettiin 1880-luvun lopussa. Koko tehdas rakennettiin uudelleen 1922-1924. Lukkotehtaan osake-enemmistö siirtyi vuoteen 1978 mennessä Oy Wärtsilä Ab:n omistukseen.

Ruukin pohjoispuolelle muodostui ruukkiyhdyskunnan kyläkeskus kouluineen. 1900-luvulla työväenasuinrakennukset ryhmittyivät Björkbodan viljelysmaiseman reunoille.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. 1845.

John E. Roos, Björkboda. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928.

Eevert Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882. Historiallisia tutkimuksia XXXI;2. 1948.

Elias Härö ja Asko Salokorpi, Ruukinmiljööt. Näyttelyluettelo. Suomen rakennustaiteen museo 1980.

C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Otava 1989.

Kari Suistoranta ja Henrik Asplund, Kemiön suurpitäjän historia 1. Sagalundin museon kuntayhtymä 1997.

Mirja Turunen, Ruukkien retki. Museovirasto ja Suomen matkailuliitto 1998.

Asko Salokorpi, Suomen rautaruukit. Keuruu 1999.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; muu tuotantorakennus; puisto; ruukki; talousrakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Björkbodan ruukinalue.

Björkbodan ruukinkartano.

Björkbodan ruukin työväenasuinrakennuksia, ns. Mämmrivan.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Björkbodan ruukinalue
 
© Museovirasto 2009