på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Ähtäri Etelä-Pohjanmaa
Inhan ruukkiyhdyskunta
Kuvaus
Inhan eli Gustafsforsin ruukki on yksi maan sisäosiin 1800-luvun puolivälissä perustetuista järvimalmia hyödyntäneistä rautaruukeista. Vanhat teollisuuslaitokset yhdessä ruukin asuinrakennusten kanssa, joihin lukeutuu komea patruunan "Pytinki", muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden Inhajoen suussa.

Vanhimmat työväenasuinrakennukset ovat tehtaalta koilliseen Hankaveden rantaan johtavan tien molemmin puolin. Myös ruukilta etelään suuntautuvan tien varrella, korkeahkolla mäellä on useita työväenasuinrakennuksia, mm. kasarmit "Lumppulinna" ja "Hurutlinna" sekä Inhan työväentalo.

Inhan ruukin patruunan asuinrakennus "Pytinki" on valmistunut 1899 Vaasan lääninarkkitehti K.V. Reiniuksen suunnittelemana. Hankaveden rannalla oleva, tiilestä muurattu, rappaamaton uusrenessanssirakennus lukeutuu aikakautensa komeimpiin ruukinkartanorakennuksiin. Sisätiloja ja kiiteän sisutuksen alkuperäisiä yksityiskohtia paneeleineen, uuneineen ja kattokäsittelyineen on säilynyt. Kartanon puistomaisessa pihapiirissä on myös väentupa, huvimaja ja slagitiilinen talousrakennus.
 
Historia
Laamanni Erik Gustaf Roschier sai 1841 privilegion harkkohytin perustamiseen Hankavedestä laskevan Inhanjoen rannalle. Östermyran ruukinpatruuna Gustaf Adolf Wasastjerna osti ruukin ja harkkohytti rakennettiin 1851. Inhassa sulatettiin pääasiassa järvimalmia, myös suomalmia käytettiin. Seutu oli metsäistä, suo- ja järvimalmeja oletettiin olevan runsaasti ja tärkeänä pidettiin myös harkkohytin työllistävää vaikutusta syrjäisen, katojen vaivaaman pitäjän olojen parantamiseksi.

Ruotsalaisen insinööri August Nilsson Keirknerin aikana, vuodesta 1884 alkoi Inhan todellinen kukoistuskausi. Lyhyessä ajassa suurtehtaaksi muuttuneen Inhan valmistamaa rautaa pidettiin viime vuosisadan lopulla parhaiden ulkomaalaisten rautojen veroisena ja sitä myytiin useimpiin maamme konepajoihin.

Inhassa tuotanto ja valikoima monipuolistuivat Keirknerin aikana ja uusia tehtaita olivat pultti- ja niittitehdas, hevosenkenkätehdas, teräsvalimo ja höyrysaha. Raaka-aineissa siirryttiin käyttämään Ruotsista tuotavaa rautamalmia ja kotimaista romurautaa. Ruukin ympärille kasvoi Keirknerin aikana varsinainen yhdyskunta kouluineen ja kauppoineen.

Raaka-aineen ja valmiiden tuotteiden kuljetusta helpotti 1883 valmistunut Tampereen ja Vaasan välinen rautatie sekä Inhan pysäkki, joka perustettiin Hankaveden rannalle.

Vuonna 1917 Keirkner myi Inhan vuorineuvos Lindsay von Julinille osaksi Fiskars-yhtiötä. Tehtaan perinteiset tuotteet jäivät sotien jälkeen vähitellen pois tuotannosta ja uusiksi tuotteiksi tulivat mm. saranat ja alumiinista valmistetut Buster-merkkiset veneet, joiden tuotantoa varten rakennettiin Inhaan 1970-luvulla uusia tuotantotiloja.

Inhan ruukki on harvoja järvimalmiruukkejamme, joissa teollinen toiminta on jatkunut keskeytymättä perustamisesta saakka.
 
Lisätietoa
Eevert Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882, Historiallisia tutkimuksia XXXI;2, 1948.

L.A. Sillanpää, Vanhan-Ruoveden historia II:2 . Keuruu, Multia, Mänttä, Pihlajavesi ja Ähtäri isostavihasta 1860-luvulle. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1969.

Einar Ahlberg, Inhan pytingin vaiheilta, Kytäsavut XII, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton julkaisu. Seinäjoki 1975.

Eino Nyyssölä, Entisestä Ähtäristä. 1976.

Juhani Viertola, Ähtärin historia 1918-1980. Vanhan Ruoveden historia III:6/1. Ähtärin kaupunki 1989.

Reino Hahne, Inhan ruukkiyhdyskunta 1833 – 1964. Ähtäri 1994.

Hanna-Maria Virtanen, Rautaa Pohjanmaalta, Selvitys Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen rautaruukeista, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 19/1998.

Irja Suihko, Sinikka Jalkanen, Rautainen tarina, Takojasta alumiinin taitajaksi. 2007.

Riitta Jaakkola, Vesiteitä kyliin ja kirkolle. Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ähtärin kaupunki 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  huvimaja; kartano; muu teollisuusrakennus; puisto; ruukki; seurantalo; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Inhan ruukinkartano.

Inhan ruukinalueen vanhoja tuotantorakennuksia.
 
Kartta: Inhan ruukkiyhdyskunta
 
© Museovirasto 2009