på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kuopio Pohjois-Savo
Juantehdas
 
Kuvaus
Juantehtaan (Strömsdal) ruukki on Suomen vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt Savon ruukkikokonaisuus.

Savon järvimalmiruukit kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä 1800-luvun alun muuttuneissa valtiollisissa olosuhteissa Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi. Strömsdal Juankoskella on ainoa jo Ruotsin vallan aikana perustettu järvimalmiruukki.

Strömsdalin ruukki on perustettu 1746 Vuoksen vesistöön kuuluvien Vuotjärven ja Akonjärven väliseen Juankoskeen. Vanhan ruukkialueen rakennuskanta on suurelta osin 1800-luvun jälkipuoliskolta, taloudellisen vapautumisen ajalta. Erityisesti ruukkitoimintaan liittyneet tuotantorakennukset ovat tärkeimmiltä osiltaan yhä jäljellä. Teollista toimintaa entisten ruukkirakennusten tuntumassa ovat jatkaneet kartonkitehdas ja viiratehdas.

Ruukkiyhdyskuntaan kuuluvat ruukinkartano (1826), virkailija- ja työväenasunnot talousrakennuksineen sekä monet ruukkiyhteisön toimintaan liittyneet rakennukset. Ruukinkartano on tehdasrakennusten länsipuolella korkean rantapenkereen päällä. Ruukinkartanon länsipuolella on kaksi virkailija-asuntoa "Taivaanpankko" (1872) ja "Alakyökki" (1864) samanikäisine talousrakennuksineen. Työväenasunnot ovat ryhmittyneet lähinnä kahdelle alueelle, Pikonniemelle johtavan tien varrelle ja Hussalanmäelle kartonkitehtaan pohjoispuolelle. Kouluksi ja kirkoksi rakennettu tehtaankirkko on valmistunut 1864.

Kaksi suurta, tyypiltään ainutlaatuista tiilistä hiiliuunia (1890) on ruukinkoskelta noin 1,5 kilometriä luoteeseen Pikonniemen kärjessä.
 
Historia
Savon keskisen kihlakunnan manttaalikomissaari Brynolf Brunou sai 1746 Kuninkaalliselta Vuorikollegiolta luvan masuunin, kankirautavasaran ja kahden ahjon perustamisluvan syvälle Savon erämaahan Juankosken partaalle. Toimintansa aloitti Suomen ainoa Ruotsin vallan aikainen järvimalmimasuuni. Harvaanasutun seudun talonpojat olivat jo aikaisemmin valmistaneet rautaa pienissä harkkohyteissä.

Suomen vanhimmat rautaruukit läntisellä Uudellamaalla toimivat Ruotsista tuodun vuorimalmin varassa. Suomen liittäminen Venäjään 1800-luvun alussa vaaransi kuitenkin raudan tuonnin Ruotsista ja Suomessa oltiin pakotettuja etsimään vaihtoehtoisia keinoja raaka-aineen saamiseksi. Järvi- ja suomalmin hyödyntäminen merkitsi uusien ruukkien perustamista järviseuduille Itä-Suomeen 1800-luvun alkupuolella.

Juankosken varsinainen ruukkiyhdyskunta syntyi Tigerstedt-suvun omistajakauden aikana. Tehtaan toiminta tehostui, kun 1820-luvun puolivälissä voitiin viedä takkirautaa tullittomasti Pietariin. Empiretyylinen ruukinkartano valmistui Adolf Wilhelm Tigerstedtin aikana 1826. Kartanon ympärille perustettin puisto ja muotopuutarha, joka toimi mallipuutarhana aöueem asukkaille. Tehtaan kukoistuskausi alkoi, kun pietarilainen hovineuvoksetar Anastasia Petrovna Ponomarev osti ruukin. Tehdasyhteisö laajeni edelleen 1860-luvulta alkaneen taloudellisen vapautumisen johdosta. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 paransi merkittävästi liikenneyhteyksiä. Hellat, padat, pannut ja muut taloustavarat löysivät tiensä Juankoskelta Pietarin markkinoille. Ruukista vietiin myös raakarautaa, maatalouskoneita ja turbiineja.

Vuonna 1858 Juantehtaalle rakennettiin putlaus- ja valssilaitos, jonka rakennukset ja laitteiston suunnitteli Högforsin vastaavien laitosten suunnittelija, vuorimekaanikus Walfrid Brehmer. Juantehtaasta tuli maamme ensimmäinen yksinomaan järvimalmitakkirautaa käyttävä putlauslaitos.

Vapaaherra Anton von Alfthan osti ruukin konkurssipesältä ja rakennutti vanhan vesisahan paikalle puuhiomon 1906-1908. Ruukin tuotantosuuntaa muutettiin. Seuraavana vuonna hiomoa laajennettiin ja kartonkitehdas rakennettiin 1911-1913. Vesisaha korvattiin 1904 rakennetulla Pikonniemen (Vuotjärven) höyrysahalla. Vuonna 1911 tehtaasta muodostettiin Ab Strömsdalsbruk Juantehdas Oy -yhtiö, jonka kaikki osakkeet siirtyivät Kymi Oy:n omistukseen 1915. Tehdas siirtyi Stromsdal Oy:n omistukseen 1988.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.

Eevert Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882. Historiallisia tutkimuksia XXXI;2. 1948.

Pohjois-Savon kulttuurihistorialliset rakennussuojelukohteet, toim. Rauni Säisä, Kuopio 1977.

Juha Forsberg ja Ari Kankkunen, Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi. Juantehtaan historia 1746-1996. Hämeenlinna 1996.
 
Päivitetty tieto
Ruukin tehtaankirkon säilymistä koskenut virheellinen tieto korjattu kuvaustekstiin.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; muinaisjäännös; puisto; puunjalostustehdas; ruukki; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Juankosken tehdasaluetta.

Juantehtaan tehdasaluetta Juankoskella.

Juantehtaan aluetta.
 
 
© Museovirasto 2009