 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Lohja | Uusimaa | |
Kirkniemen kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kirkniemen kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Kirkniemen kartano on yksi Suomen ylhäisaateliston kartanoista ja sen historialliset vaiheet liittyvät suurvalta-ajan mahtisukuihin ja toisaalta marsalkka Mannerheimin viimeisimpiin vaiheisiin. Edustava kartanokokonaisuus rakentuu pää- ja talousrakennuksista, puistosta sekä puutarhasta ja viljelyksistä.
Kirkniemen kartanomaisena sijaitsee Lohjanjärven ja Pikkujärven välisellä kannaksella. Kilometrin pituinen jalopuukuja johtaa kartanopihaan. Kartanopuiston keskiakseliin sekä puiston pohjoisrajaksi istutetut, Pikkujärven rantaan vievät puukujanteet jäsentävät puistoaluetta. Puinen päärakennus on kaksikerroksinen ja aumakattoinen. Uusklassistinen päärakennus on vanhimpia tyylin edustajia Suomessa. Kartanon talouspiha, jossa on talli, navetta, työväen asuinrakennuksia ja paja, sijoittuu puiston länsipuolelle. Kartanon pohjoisen puoleisen pellon halki kulkevalla harjanteella suurten puiden katveessa on kartanon 1890-luvulla rakennuttama koulu. Päärakennuksen ympärillä on laaja puisto, jossa oletetaan olevan osia 1500-luvulta. Maaherra Conradin aikana 1800-luvun alussa luotiin perusta nykyiselle geometriselle puutarhalle avaamalla puiston keskiakseli ja rakentamalla kiviterassit. Puutarhan nykyinen asu vesialtaineen, portaineen ja terasseineen on 1930-luvulta. Järjestelyt lienevät tuolloisen omistajan Uno Donnerin suunnittelemat. |
||
| Historia | ||
| Kirkniemen tila oli aatelisomistuksessa keskiajalla. Merkittävimpiä omistajia olivat Hästesko-, Tott-, Fleming- ja Adlercreuz-suvut. Rälssitila oli säterinä 1500-luvulta vuoteen 1695, jolloin se muodostettiin kaksinkertaiseksi säteriratsutilaksi.
Kirkniemen kaksikerroksista päärakennusta alettiin rakentaa 1790-luvulla Alexander Forbes af Lundin omistaessa kartanon. Vuosisadan vaihteeseen tultaessa kuitenkin vain muutama ensimmäisen kerroksen huone oli asuttavassa kunnossa. Vuonna 1812 kartano siirtyi maaherra Conradin omistukseen. Hänen aikanaan rakennustyöt saatettiin loppuun. Rakennusta korotettiin muutamalla, ullakkoikkunoiden edellyttämällä hirsikerralla. Ulkovuoraus, jossa sileät pinnat vuorottelevat rustikoinnin ja listoitusten kanssa, lienee myös Conradin ajalta. Vuonna 1916 kartanossa tehtiin perusteellinen sisäkorjaus, ikkunat uusittiin, vanhat uunit korvattiin jugendtyylisillä ja rakennettiin toisen kerroksen parvekkeet. Kirkniemi kuului marsalkka Mannerheimille 1945-1951, jolloin toteutettiin muutoksia päärakennuksen huonejaossa ja uusittiin ulkovuorausta. Kartanon ulkoarkkitehtuurissa on huomiota herättävää yhtäläisyyttä Hakoisten kartanon samanikäisen päärakennuksen kanssa. |
||
| Lisätietoa | ||
| C.G. Christierson, Beskrifning öfver Gerknäs säteri intill 20nde seklet. Bidrag till Lojo sockenbeskrifning XII. Borgå 1906.
Anders Allardt, Gerknäs. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928. Ragna Ahlbeck, Gods och herresäte i Finland. 1946. Päivi Tahvanainen, Länsi-Uudenmaan kulttuurimaisemainventointi. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Lohja 1990. Veikko Kallio, Kirkniemi. Marsalkkojen kartano. Edita 1996. Carl-Thomas von Christierson, "Gerknäs gård och dess ägare 1812-1928" i 100 år för Lojobygden, Lojoana 57. Ekenäs 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; koulu; merkkimieskoti; puisto; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Kirkniemen kartano. Hannu Vallas 1998. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU