 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Tuusula | Uusimaa | |
Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala | ||
| Kuvaus | ||
| Marieforsin ruukki on yksi maamme yhtenäisistä rautateollisuusalueista. Marieforsissa rakennusten toiminnallinen ryhmitys sekä laajuus on säilynyt pääpiirteissään samana kuin jo 1800-luvun alussa. Marieforsin vanhan ruukinkartanon päärakennuksessa ja kartanoalueella on Kellokosken sairaala, maan toinen piirimielisairaala, joka liittyy paitsi historiallisesti myös maisemallisesti ruukkiin.
Marieforsin teollisuusrakennukset - pääasiassa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta - ovat syvässä ja kapeassa jokilaaksossa. Kosken poikki johtava pato on korkea ja sen yläpuolella on suurehko patoallas. Padon yhteyteen on 1932-33 rakennettu voimalaitos. Kosken itärannalla on pääosa ruukin tehdasrakennuksista, joiden rungon muodostavat kaksi joensuuntaista 1898-99 rakennettua punatiilistä pitkää rakennusta. Kosken länsirannalla, hieman kauempana rantapenkereen päällä, vanhempien tehdasrakennusten kaakkoispuolella, on komea funktionalistinen, betonirakenteinen, kolmikerroksinen meijeriastiatehdas ns. Lasipalatsi vuodelta 1938. "Lasipalatsin" ja muiden teollisuusrakennusten välillä on ruukkimaiseman kannalta tärkeä matalahko, pääasiassa tiilinen rakennusrivi, jossa on mm. varastoja ja tinaamo. Ruukin vanhoissa rakennuksissa toimii pienteollisuusyrityksiä. Teollisuusrakennusten kaakkoispuolella rantapenkereen päällä sijaitsevat Marieforsin uudempi ruukinkartano ja konttorirakennus. Marieforsin muun rakennuskannan keskipisteenä on hirsinen, taitekattoinen ruukinkirkko. Kirkon länsipuolella väljän kentän ympärillä ovat ruukin työväenasunnot. Kaikki säilyneet rakennukset ovat useammalle ruokakunnalle tarkoitettuja kasarmeja. Kellokosken nykyisen sairaalan alueella ei enää ole ruukin rakennuksia. Kellokosken sairaala sijaitsee puistomaisessa ympäristössä Keravanjoen itärannalla, Kellokosken tehtaiden koillispuolella. Ruukinkartanon maille perustettu Kellokosken sairaala on maan toiseksi vanhin piirimielisairaala. Puistomaisessa ympäristössä on sairaala- ja asuinrakennuksia eri vuosikymmeniltä, vanhin on Sebastian Gripenbergin suunnittelema, 1884 rakennettu kartanon kaksikerroksinen päärakennus, jota on 1915 laajennettu kaksikerroksisilla siivillä ja korotettu 1930-luvulla. Sairaalamiljööseen kuuluu myös erilaisia maatilatalouteen liittyviä rakennuksia. |
||
| Historia | ||
| Toukokuussa 1795 vuorikollegio myönsi kapteeni Lars Falckille luvan siirtää Forsbyn ruukista vasaran ja kaksi ahjoa Tuusulan Kellokoskelle. Jo samana vuonna Falck möi ruukin privilegion sotakomissaari Lars Olof Nystenille, joka varsinaisesti rakensi Marieforsin ruukin.
Ruukista muodostettiin osakeyhtiö Mariefors Bruks Aktiebolag 1865. Yhtiö teki vararikon 1880 ja se siirtyi Wolter Ramsayn omistukseen. Toimitusjohtaja C. F. Carlander ja insinööri Vilh. Peterzon siirsivät perustamansa rautatuotteita ja meijeriastioita valmistavan tehtaan vuokratiloista Bjökbodan ruukilta Kellokoskelle 1896. Yhtiö valmisti rautatuotteita, meijeriastioita ja mm. alumiiniveneitä aina 1960-luvulle, jolloin tehdas siirtyi Oy Fiskars Ab:n omistukseen. Päätuotteiksi tulivat mm. tynnyrit ja jätesäkkitelineet. 1980-luvun alkuun mennessä loppui teollinen toiminta laajemmassa mitassa Kellokoskella. Valtio uudisti mielisairaanhoitoa 1800-luvun puolivälistä alkaen. Ensimmäinen piirimielisairaala perustettiin Harjavaltaan 1903. Uudellamaalla suunniteltiin sairaalan perustamista 1900-luvun vaihteesta alkaen. Paikaksi valittiin 1911 Marieforsin ruukista 1860-luvulla erotettu kartano, joka oli myynnissä. Päärakennuksen katsottiin muutoksin ja laajennuksin sopivan tarkoitukseen. Rakentamispäätös tehtiin 1913. Kartanon päärakennusta laajennettiin kaksikerroksisilla siivillä ja sairaalaan saatiin 90 potilaspaikkaa. Vuosina 1930-31 rakennetun uuden päärakennuksen piirustukset laati E.A.Kranck, joka suunnitteli hoitorakennuksia myös 1910-luvulla. Viisikerroksinen asuin- ja talousrakennus rakennettiin 1935-36. Lisäksi 1930-luvulla alueelle rakennettiin konttori sekä lääkärien asuintaloja arkkitehti Toivo Jäntin suunnitelmin. Henkilökunnan asuinkerrostalo on 1950-luvulta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eevert Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882. Historiallisia tutkimuksia XXXI;2. 1948.
Mikko Härö, Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennettu ympäristö. Kulttuurihistoriallinen inventointi. Tuusulan kunta 1986. Maarit Mannila, Kellokosken mielisairaalan rakennushankkeet 1930-1940-luvuilla ja arkkitehti Toivo Jäntti. Taiteentutkija. [http://www.rakennustaiteenseura.fi/taiteentutkija/2000-1/6_mannila/index.html] Marjaana Tenkanen, Kellokosken ruukki. Mariefors bruk. Teollisuusalue rakennusmuistomerkkinä. Helsinki 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; ruukki; sairaala, parantola; seurantalo; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Marieforsin ruukin pato Tuusulan Kellokoskella. Erkki Härö 1980. |
Kellokosken sairaalan kartanorakennus. Saara Vilhunen 2007. |
Kellokosken sairaala. Saara Vilhunen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU