på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Raasepori Uusimaa
Mustion ruukinalue
Kuvaus
Mustion ruukkia, joka on osa teollisuushistoriallisesti merkittävää Länsi-Uudenmaan ruukkien ketjua, pidetään Suomen ensimmäisenä varsinaisena rautaruukkina. Mustion ruukinkartanon päärakennus puistoineen kuvastaa erinomaisesti ruukinpatruunan asumiskulttuuria ja päärakennus kiinteine sisustuksineen on myöhäiskustavilaisen arkkitehtuurin huomattavimpia kartanoita Suomessa. Ruukinalue muodostuu tehdasalueesta, ruukinkartanosta ja sen suuresta puistosta, ruukinkaduista sekä kirkkoympäristöstä ja vanhan maantien varren kulttuurimaisemasta, jonka maisemapiirteet, tiestö ja rakennuspaikat periytyvät 1600-luvun lopulta.

Mustion historiallinen ruukinalue on Mustionjoen kosken ja suvannon rannalla, maisemassa vuorottelevat pellot ja metsäkumpareet. Ruukinkatu on kahden ylimmän kosken pohjoisrannalla, vastapäätä tehdasaluetta. Ruukkitoiminnan aikaisia tuotantorakennuksia on säilynyt vain mahdollisina jäänteinä, nykyiset tuotantorakennukset ovat 1900-luvulta.

Mustion ruukinkartanon päärakennus sijaitsee Mustionjoen patosuvantoon ulottuvan suuren vapaamuotoisen puiston korkeimmalla kohdalla, 1600-luvulta periytyvällä paikalla. Kaksikerroksinen, puinen kartanorakennus on arkkitehti Erik Palmstedtin suunnittelema. Kartanon kiinteä sisustus on poikkeuksellisen hieno. Lähes kaikissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tapetit ja ylähallissa paperipinnalle roisketekniikalla tehdyt ruukinkartanon elinkeinoja ja työtä symboloivat trofé-sommitelmat. Ensimmäisen kerroksen kulmasalongissa on oloissamme poikkeukselliset antiikin raunioita ja suomalaismaisemia esittävät, Pehr Sundbergin 1790 tekemät seinämaalaukset. Toisen kerroksen suuren salin grisaille-seinämaalaukset perustuvat Palmstedtin tekemään suunnitelmaan.

Puistossa, joka jatkuu puistometsänä joen eteläpuolelle, on kaksi uusgoottilaista A.F. Granstedtin suunnittelemaa, alkuaan tornillista tiilirakennusta: vaunuvaja ja ratsuhevosten talli. Kartanon tuloportti on sekin Granstedtin piirtämä. Puistoon on 1900-luvun alussa pystytetty mm. Ranskassa ja Espanjassa toimineen Rene Freminin 1717 veistämän Diana-patsaan hiekkakivinen jäljennös.

Ruukin puinen ristikirkko vuodelta 1761 on saanut nykyasunsa 1800-luvun lopulla. Kirkkomaalla on lounaissuomalainen tapuli vuodelta 1778 ja ruukinpatruuna Magnus Linderin lesken Fredrika Sofia Baerin rakennuttama hautakappeli vuodelta 1803.
 
Historia
Mustioon perustettiin 1560-luvulla vasarapaja ja sulatushytti, joka käytti raaka-aineenaan Lohjan Ojamon kaivoksesta louhittua rautamalmia. Vain parin toimintavuoden jälkeen hytti kuitenkin jätettiin autioksi. Kruunu vuokrasi Mustion 1624 saksalaissyntyiselle Simon Landsbergerille ja 1632 vuokraajaksi tuli turkulaiskauppias Jacob Wolle, joka omisti myös Antskogin ruukin. Merkittäviä omistajia 1600-luvulla olivat turkulaiset Peter Thorwöste vanhempi ja nuorempi, joiden aikana laitosta uudistettiin. Ruukin tuotanto vaihteli ja masuuni lakkautettiin lopullisesti 1700-alussa. Henrik Johan Kreij rakensi ison vihan jälkeen ruukin uudelleen ja paransi kulkuyhteyksiä. Maamme ensimmäiset kanavasulut Karjaanjoessa ovat hänen ajaltaan.

Mustiossa alkoi 1766 Linder-suvun pitkä omistuskausi, joka jatkui vuoteen 1920. Linderin suvun kaudella 1760-luvulta lähtien tuotantorakennuksia, mm. vasarapajat, saha ja mylly uusittiin ja korjattiin ja ruukkiin rakennettiin uusia työväenasuntoja. Ruukkitoiminta hiipui 1880-luvulla ja loppui 1901. Sen jälkeen vanhan kankivasarapajan uusituissa tiloissa aloitti puuhiomo, jonka toiminta loppui 1966, minkä jälkeen alueelle on rakennettu tehdashalleja.

Mustion ruukin nykyisen päärakennuksen rakennutti Magnus Linder nuorempi 1783-1792. Ensimmäiset suunnitelmat teki Turun kaupungin muurarimestari C. F. Schröder. Rakennuttaja tilasi kuitenkin uudet piirustukset Tukholmasta arkkitehti Erik Palmstedtilta, joka tunnetaan eräänä kustavilaisen uusklassismin keskeisistä suunnittelijoista ja tyylin uudistajista. Hirsirunkoinen, kaksikerroksinen, mansardikattoinen rakennus oli ensimmäisen kerroksen osalta asuttavassa kunnossa 1785, toisen kerroksen sisustustyöt jatkuivat aina vuoteen 1792. Rakennus vuorattiin 1791 kivimateriaalin vaikutelmaan pyrkien leveällä pystylaudalla ja maalattiin vaaleankeltaiseksi, listat, pilasterit ja portaali helmenharmaalla. Aumattu mansardikatto muutettiin 1840-luvulla suoraksi ja toiseen päätyyn sisustettiin muutama asuinhuone.

Mustion ruukinpatruuna rakennutti ensimmäisen kirkon ruukkiseurakunnan itsenäistyessä Karjaan emäseurakunnasta 1673. Nykyinen kirkko rakennettiin Johan Tammen johdolla 1757-1761, ja sitä uudistettiin 1897-1901 sekä 1970-luvulla.

Mustion päärakennus puistoineen sekä suuri osa työväenasunnoista siirtyivät jälleen Linder-suvun omistukseen 1985. Pääosa rakennuksista restauroitiin ja peruskorjattiin majoitus-, kokous- ja ravintolakäyttöön.
 
Lisätietoa
K.K. Meinander, Svartå. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.

Åke Setterwall, Erik Palmstedt 1741-1803. Stockholm 1945.

Ragna Ahlbeck, Gods och herresäte i Finland. 1946.

Eevert Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882. Historiallisia tutkimuksia XXXI;2. 1948.

Olof af Hällström, Karis och Svartå kyrkor. Karis socken från forntiden till våra dagar IV. Ekenäs 1957.

W.E. Nordström, Svartå bruks historia. Ekenäs 1962.

Erkki Härö, Ruukki-inventointiaineisto, Mustion ruukki. Museovirasto 1982.

C.J . Gardberg, Suomalaisia kartanoita. 1989.

Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993.

Asko Salokorpi, Suomen rautaruukit. Keuruu 1999.

Irma Lounatvuori, Raunioita ja muita antiikin muistoja Mustiossa. Muistomerkki, rakennetun historian ulottuvuuksia. Museovirasto 1999.

Camilla Rosengren, Kolme vanhaa suomalaista puutarhaa. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kirkko; mylly; puisto; ruukki; työväen asuintalo; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Mustion ruukinalue, keskellä Mustion kartanon päärakennus, vasemmalla kirkko.

Ruukinkartanon päärakennus.

Ruukin ristikirkon edessä on kellotapuli ja oikealla hautakappeli.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Mustion ruukinalue
 
© Museovirasto 2009