på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Pori Satakunta
Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset
Kuvaus
Noormarkun ruukinalue on edustavimpia ja parhaiten hoidettuja historiallisen rautateollisuuden alueita maassamme. Kokonaisuus muodostuu ruukin toimintaan sekä Antti Ahlströmin ja hänen perustamansa yhtiöön liittyneistä rakennuksista. Laaja ja rakennusten osalta arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus koostuu teollisuustilojen lisäksi työväen asunnoista, kirkosta, ruukin kartanosta ja huviloista sekä niihin liittyneistä puistoalueesta.

Tuotantorakennukset ovat sijoittuneet kallioisen kosken rannoille siten, että vasarapaja on joen pohjoisrannalla ja saha etelärannalla. Rautaruukin työväenasunnot sijaitsevat säännöllisenä ryhmänä pajan koillispuolella. Huomattavia yksittäisiä rakennuksia ovat saha, A. Ahlström Oy:n pääkonttori (E. Fabritius 1915), Antti Ahlströmin 1877-1881 rakennuttama Isotalo (Ewert Lagerspetz), 1901 arkkitehti G.-A. Lindbergin suunnittelema Havulinna sekä ennen kaikkea 1939 valmistunut Villa Mairea, joka on Alvar Aallon avainteoksia ja yksi 1900-luvun tunnetuimmista huviloista. Rakennus on sijoitettu metsäiseen rinteeseen Noormarkun ruukinalueen laidalle. Villa Mairea kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Antti Ahlströmiin liittyviä rekisterikohteita ovat lisäksi Merikarvialla Lankosken kylä, Porissa Pihlavan saha ja Eurassa Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta.

Makkarakosken rannalla sijaitsevan kaksikerroksisen saharakennuksen kantavat rakenteet on yhdistetty taidokkain hirsiliitoksin. Perinteistä saharakentamista ovat juurakkotukien, hirsirakenteen ja lautavuorauksen ohella moniruutuiset ikkunat ja punamultaus. Sahasalin täydellisenä säilynyt varustus on historiallisesti erittäin arvokas. Vanhempi kehäsahapari on asennettu 1882. Myös alakerran voimansiirtolaitteisto on säilynyt. Noormarkun saharakennus on teollisuushistoriansa, rakennustapansa, teknisen varustuksensa ja miljöönsä vuoksi kansainvälisestikin huomattava teollisuusmuistomerkki. Sen lisäksi on suurista teollisista vesisahoista säilynyt Suomessa vain Strömforsin ruukinsaha Ruotsinpyhtäällä.

Ruukin alueen puistolle on antanut muodon Bengt Schalin 1910-luvulla. Havulinnaan liittyvän terassoidun puiston on suunnitellut Paul Olsson. Lassilantien ja Piilitien virkailija-asunnot ovat Valter ja Ivar Thomén 1915 suunnittelemia, Olininmäen työväen asunnot ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.

Kirkko on rakennettu A. Ahlström osakeyhtiön lahjoittamilla varoilla yhtiön perustajan Antti Ahlströmin syntymän 100-vuotismuistojuhlan kunniaksi. 1927 tehtyyn lahjoitukseen sisältyivät myös arkkitehti Armas Lindgrenin laatimat piirustukset. Keskiaikaisen satakuntalaisen harmaakivikirkon yleishahmosta lähtökohtansa saanut kirkko valmistui Lindgrenin kuoleman jälkeen 1933. Kirkkosalin tynnyriholvissa ovat poikittaiset tukikaaret näkyvissä. Pohjoispuolella on pieni seurakuntasali. Kirkkosalin alkuperäistä runsasta kuvataiteellista koristelua täydentää Lennart Segerstrålen alttariseinälle 1957 maalaama fresko.

Sipulikupolilla varustettu lounaissuomalaista tapulityyppiä edustava kaksikerroksinen kellotapuli on rakennettu 1757 ja sijaitsee hautausmaa-alueen kaakkoiskulmassa. Pohjoisosassa olevalla Ahlström-suvun hauta-alueella on taiteellisesti korkeatasoisia hautamuistomerkkejä.

Vanhan Vaasantien toisella puolella oleva pappila valmistui 1877 ja toimii nykyisin seurakunnan virastorakennuksena.
 
Historia
Joenvarteen sijoittuneiden Noormarkun (Norrmark) ja Finpyyn (Finby) kylissä oli 1560-luvulla yhteensä 13 taloa. Noormarkun kartano (Herrgård) mainitaan ensimmäinen kerran 1402. Teollinen tuotanto alkoi 1747, jolloin Herrgårdin tila sai luvan sahamyllyn perustamiseen silloisen Sahakosken (Vanhansahankoski) rannalle. Toinen saha perustettiin Makkarakoskeen 1753. Sahakosken toiminta päättyi 1873.

Everstiluutnantti, myöhemmin Vaasan läänin maaherra, vapaaherra Carl Constantin de Carnall sai 1806 privilegion kankivasaran ja ahjon rakentamiseen Ulvilan Makkarakosken länsirannalle Herrgårdin ratsutilan maille.

Noormarkun osti 1870 suurliikemies Antti Ahlström, joka alkoi heti uudistaa ja laajentaa ruukkia ja sahatoimintaa. Edellisen omistajan rakentama ja padolla varustama Makkarakosken saha paloi tammikuussa 1875. Antti Ahlström rakensi vielä samana vuonna nykyisen sahan, johon hyödynnettiin 1873 lopetetun Sahakosken rakennusmateriaalia. Uuden sahan voimanlähteeksi asennettiin vesipyörä, vaikka ajankohta oli höyrysahojen alkavaa valtakautta. Sahan suunnitteli oletettavasti valtionagronomi Henry Gibson.

Noormarkun vesisahan teollinen toiminta päättyi 1910-luvulla, jonka jälkeen sahausta harjoitettiin kotitarveluonteisena aina 1950-luvulle saakka. Saha laitteistoineen on nykyisin Ahlström-yhtiön sisäisenä museona.

Pienimutoiseksi muuttunut raudanjalostus päättyi Noormarkussa 1920. Noormarkku on Ahlström osakeyhtiön keskuspaikka ja samalla yksi maamme merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Noormarkku on viimeinen Ruotsin vallan aikana perustettu rautaruukki Suomessa.
 
Lisätietoa
Aino ja Alvar Aalto, Mairea, Noormarkku. Arkkitehti 1939.

Eevert Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882. Historiallisia tutkimuksia XXXI;2. 1948.

Nils Erik Wickberg, Suomen rakennustaidetta. Helsinki 1959.

Göran Schildt, Mairea. One of Europe s most beautiful Villas. Europeische Hefte 2/1980.

Villa Mairea. Noormarkku. Alvar Aalto -museo 1981.

R. Olander, Sahateollisuuden historiaa Noormarkusta. Painamaton kirjoitelma 1983.

Riitta Nikula, Armas Lindgren 1874-1929 arkkitehti, architect. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja 1988.

Vilhelm Helander, Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1989.

Anneli ja Lauri Björkqvist, Noormarkun rakennuskulttuuria. Tammisaari 1993.

Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 18. Helsinki 1996.

Villa Mairea. Alvar Aalto. Toim. Alvar Aalto säätiö 1998.

Asko Salokorpi, Suomen rautaruukit. Keuruu 1999.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.

Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.

Maarit Grahn ja Anna Sivula (toim.), Noormarkun historiaa: erämaasta eletyksi paikaksi. Noormarkun kunta 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; huvila; kartano; kirkko; muu hallintorakennus; pappila; puisto; ruukki; saha; työväen asuintalo; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Noormarkun ruukinalue. Ruukki, saha, työväenasunnot, Isotalo ja Pääkonttori muodostavat tiiviin kulttuurimaiseman joen varrella.

Noormarkun sahan ja ruukin rakennuksia.

Antti Ahlströmin Isotalo.
 
Kartta: Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset
 
© Museovirasto 2009