 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Skogbyn masuuni ja sahan alue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Skogbyn masuuni ja sahan alue | ||
| Kuvaus | ||
| Skogsbyn ruukin masuuni laitteistoineen ja patojärjestelmineen on yksi harvoista säilyneistä. Skogbyn masuuni ja Fagervikin ruukki antavat yhdessä lähes täydellisen kokonaiskuvan Suomen 1700-luvun loppuvuosikymmenten rautaruukista.
Skogbyn entinen rautaruukki sijaitsee Hankoniemen luoteisrannalla, asumattomalla metsäseudulla. Ruukinalue käsittää 1700-luvun lopulla rakennetun masuunin, ruukin konttorirakennuksen ja patolammet sekä masuuniin liittyneen 1800-luvun puolessa välissä rakennetun puhalluskoneen. Alueella on myös kivisen myllyn rauniot sekä runsaasti erilaisten ruukin toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakenteiden jäänteitä sekä joitakin työväenmökkejä. Skogbyn ruukin teollista toimintaa jatkanut saha on ollut Uudellemaalle perustetuista sahoista pitkäikäisimpiä ja tuotannoltaan merkittävimpiä höyrysahoja. Edelleen hyvin säilynyt sahayhdyskunta antaa hyvän kuvan työväestön asuinolojen kehityksestä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Skogbyn sahayhdyskunta on Hankoniemen itärannalla Tammisaareen johtavan laivaväylän tuntumassa. Saha-alueelle johtavan tulotien varressa sijaitseva yhdyskunta käsittää eriaikaisia työväen asuinrakennuksia 1880-luvulta 1950-luvulle. Asutuksen keskellä sijaitsevat VPK:n talo, kauppa, seurantalo, terveystalo ja kaksi koulua. Sahan johtajan asunto on paikalle siirretty 1700-luvulta peräisin oleva Skogbyn ruukin entinen päärakennus. Sahayhdyskuntaan liittyy myös 1930-1940-luvun omakotialue ja sodanjälkeinen asuinalue. Sahalta rautaruukin läheisyyteen kulkee Harparskog-linja, joka on suomalaisten vuoden 1940 välirauhansopimuksella perustettua Hankoniemen neuvostotukikohtaa vastaan 1940-1941 rakentama kantalinnoitettu pääpuolustuslinja. |
||
| Historia | ||
| Fagervikin ja Billnäsin rautaruukkien omistaja Carl Billsten nuorempi perusti 1682 Skogbyn masuunin hyvän satamapaikan ääreen. Historiallisesti Skogby oli lähes koko toiminta-aikansa osa Fagervikin ruukkia. Skogbyssä valmistettiin Ruotsista tuodusta malmista takkirautaa Fagervikin ja Pinjaisten (Billnäs) ruukkien kankirautapajojen käyttöön. Nykyinen, alaosaltaan harmaakivinen ja yläosaltaan tiilinen masuuni rakennettiin 1789. Masuuniin liittynyt puhalluskone valmistui 1856. Ylemmän masuunilammen harmaakivipato rakennettiin 1780 ja ruukin konttorirakennus 1783. Laitoksen toiminta loppui 1908.
Höyrysaha jatkoi Skogbyn teollista toimintaa rautaruukin lopettamisen jälkeen. Sahan perusti Mauritz Hisinger 1888 ja Oy Fiskars Ab:n omistukseen se siirtyi 1891. Sahan vanhimmat asuinrakennukset ja ruokala rakennettiin sahan perustamisvuonna. Toinen merkittävä työväen asuinrakennusten rakentamiskausi oli 1920-luku. Höyrysahan nykyiset tuotantorakennukset rakennettiin pääasiassa 1950-1980-luvuilla. Sahan toiminta päättyi 1987. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eevert Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882. Historiallisia tutkimuksia XXXI;2. 1948.
Jorma Ahvenainen, Suomen sahateollisuuden historia. Porvoo 1984. Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989. Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993. Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 18. Helsinki 1996. Asko Salokorpi, Suomen rautaruukit. Keuruu 1999. Gunnar Lundqvist, Skogby bruks historia. Ekenäs 2001. GTK/ Tietoaineistot/Suomen kaivosteollisuus. Tuotantolaitokset. http://www.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/Tuotantolaitokset.htm (8.7.2009). |
||
| kohteeseen sisältyy: linnoitus; muinaisjäännös; ruukki; seurantalo; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Skogbyn ruukin masuuni. Erkki Härö 1996. |
Skogbyn masuunin alue. Hannu Vallas 1998. |
Skogbyn sahan työväen asuinkasarmi. Mikko Härö 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU