Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Lappeenranta Etelä-Karjala

Konnunsuon vankila

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Konnunsuon vankila
Kuvaus
Konnunsuo on yksi 1900-luvun alussa perustetuista ns. maatalousvankiloista, joiden tarkoituksena oli vankityövoimalla raivata ja kuivata soita viljelysmaaksi. Konnunsuon vankilan rakennusryhmä ja sitä ympäröivät avoimet pellot muodostavat vaikuttavan maiseman.

Vankila on rakennettu punatiilestä 1920-1930-luvulla linnoitusmaisesti keskellä soita kohoavalle kukkulalle. Selli-, talous- ja hallintorakennukset sekä kirkko ja koulurakennus muodostavat oman suljetun ryhmänsä. Basilikatyyppisen kirkon oikealla puolella on sairaalatiloja ja vasemmalla koulutiloja. Sellirakennus, kirkko sekä vankilan kookas karjarakennus ovat Uno Sjöholmin suunnittelemat. Hallintorakennuksen on suunnitellut Elina Vessman.

Varsinaisen laitoksen ulkopuolella on erillisiä vankilaan liittyviä tuotantorakennuksia sekä yhtenäisesti toteutettu henkilökunnan asuinalue säännöllisenä ryhmänä. Lappeenrantaan johtavan tien varrella on entinen koulu sekä Jurvasaaressa neljä vankilan työntekijöiden asuinrakennusta. Elina Vessmanin suunnittelema vankilanjohtajan asunto on funktionalistinen.

Suosta kuivattuja, hyvin laajoja peltoaukeita halkovat pitkät viivasuorat koivukujat.

Konnunsuo on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylä.
 
Historia
Vankien käyttö maataloustyössä oli uusi ilmiö 1900-luvun alun vankeinhoidossa. Maatalous- ja suovankiloina toimineet vankisiirtolat olivat tehokas ratkaisu kasvaneeseen vankimäärään. Tarkoituksena oli myös kuivata soita viljelymaaksi ja asutustoimintaan. Konnunsuon kuivatustyöt aloitettiin 1917 ja niitä jatkettiin punavankityövoimalla. 1919 vankisiirtola muutettiin varavankilaksi, jonka toiminta perustui suonraivaukseen ja maanviljelyyn.

Nykyisten vankilarakennusten rakentaminen alkoi 1921 ja ne valmistuivat 1930-luvun alkuun mennessä. Lisäksi matkan päähän vankilan keskuksesta valmistui mm. konepaja, tiilitehdas ja saha.
 
Lisätietoa
Erkki Vuori, Konnunsuo ennen ja nyt, Vankeinhoito 1935.

Jouko Nevalainen, Suomen vankilat. Helsinki 1960.

Joutsenon rakennuskulttuurin inventointi, Eila Perkkiö 1981.

Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987.

Pertti Vuori, Konnunsuon keskusvankilan historia. Konnunsuon 75-vuotisjuhlakirja. 1993.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.

Jarkko Sinisalo, Vankeinhoidon rakennukset, Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja, Ympäristöministeriö, Museovirasto, Rakennustieto Oy, 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; koulu; sairaala, parantola; vankila;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Vankilan sisäänkäynti. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017
Vankilan sisäänkäynti. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017.
Konnunsuon vankilan kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017
Konnunsuon vankilan kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017.
Vankilarakennuksia. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017
Vankilarakennuksia. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tuomas Vitikainen 2017.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009