på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Tammela Kanta-Häme
Mustialan maanviljelysopisto
Kuvaus
Mustialan maanviljelysopisto on maamme vanhin maatalousoppilaitos. Evon metsäopisto, Mustialan maatalousoppilaitos ja Lepaan puutarhaopisto ovat autonomian aikana valtion toimesta perustettuja oppilaitoksia, joiden tavoitteena oli maanviljelyksen, metsähoidon ja puutarhaviljelyn edistäminen Suomessa. Mustialan maatalousoppilaitos on alkuperäisessä käytössään ja opetus on jatkunut oppilaitoksessa yhtäjaksoisesti jo yli 140 vuotta.

Tiiviiksi kokonaisuudeksi rakennetun Mustialan puiset ja tiilirakenteiset rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta.

Ensimmäisessä rakennusvaiheessa, vapaaherra Sebastian Gripenbergin johtajakaudella (1838-1847) arkkitehtina on ollut Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich. Tämän vaiheen rakennukset muodostavat kaksi pihaneliötä, opisto- ja maatilapihat. Hänen asemakaavallinen suunnitelmansa on säilyttänyt peruspiirteensä ja jopa rakennuksensa tähän päivään saakka, mikä tekee Mustialasta erityisen merkittävän rakennus- ja puistosuunnittelun muistomerkin.

Opistopihalla ovat säilyneet eteläreunan vanha konttori ja länsilaidan posti- ja asuinrakennus Vanhala. Siinä oli 1800-luvulla lähes koko rakennuksen pituinen avokuisti, mistä talo on saanut nimityksen "Vanha korridoori". Kuistista on jäljellä lyhyt pätkä nykyisen pihasisäänkäynnin edessä ja pohjoispäätyyn siirrettynä. Vanhan opistopihan itäpuolella on 1860- ja 1870-luvulla valmistuneet, rappaamattomasta tiilestä rakennetut pyörökaari-ikkunaiset nykyiset opistorakennukset, joista entinen ruokalarakennus on lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelema.

Johtajan asunto Pitkälä sijaitsee opisto- ja maatilapihojen väliin jäävän puiston eteläreunalla. Se on 1874 valmistunut kaksikerroksinen uusrenessanssityyliin vuorattu puurakennus. Opiston tiilirakennuksia jäljittelevä kaksikerroksinen viljamakasiini rakennettiin vielä 1872 johtajan asunnon pariksi väliin jäävän puiston pohjoislaidalle.

Maatilapihalla on ulkoarkkitehtuuriltaan Vanhalaa vastaava koulutilan päärakennus pihaneliön itärajana sekä pehtorin asuinrakennus, nykyinen Heikkilä sekä kulmittain pehtorin rakennukseen oleva puutarhurin asunto. Pihaneliön pohjoisesta sulkeva aumakattoinen pitkä hirsiaitta, jossa on korkea kellarikerros, on puolestaan 1880-luvun lopulta.

Rakennuksia ympäröivä puisto on ruotsalaisen puutarhurin Forsbergin suunnittelema. Puistossa on kaksi maisemaan kauniisti sulautuvaa kivisiltaa, joista toinen, Toivonsilta, johtaa Tammelan kirkonkylästä Mustialan alueelle.

Mustialan maanviljelysopisto on osa valtakunnallisesti merkittävää Mustilala-Porras-Kaukolanharju -nimistä maisema-aluetta.
 
Historia
Mustiala oli vanha kuninkaankartano ja voudin asuinpaikka, joka ruotulaitoksen organisoinnin yhteydessä määrättiin everstiluutnantin virkataloksi. Ruotujakolaitoksen lakkauttamisen jälkeen Mustiala valittiin 1837 tulevan maaviljelysopiston sijaintipaikaksi. Oppilaitos aloitti toimintansa 1840. Korkein maatalousopetus siirrettiin 1908 Helsinkiin, perustettiin Mustialaan maamiesopisto.

Ensimmäisen rakennusvaiheen suunnitteli arkkitehti P.J. Gylich, joka vastasi Mustialan rakennusten suunnittelusta 1850-luvulle asti. Myöhemmin opistoa laajennettaessa uudet rakennukset sijoitettiin Gylichin asemakaavan mukaisesti käyttämällä vanhoja rakennuspaikkoja. Mustialan rakennuksia ovat lisäksi suunnitelleet useat tunnetut arkkitehdit, mm. C.A. Edelfelt, H.R. Helin ja Jalmari Peltonen.

Mustialan johtajana 1891-1901 toiminut, sittemmin professorina vaikuttanut Gösta Grotenfelt perusti Mustialaan maatalousmuseon, johon hän itse keräsi vanhoja maatalous- ja kotitaloustyövälineitä ja kirjoja. Museo toimi 1930-luvulle saakka opiston opettajanakin toimineen arkkitehti H.R. Helinin suunnittelemassa ja 1904 valmistuneessa puisessa museorakennuksessa. Uusi, arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelema tiilinen museo rakennettiin puistoon sisäänajotien varrelle 1935.
 
Lisätietoa
Karl Enckell, Kertomus Mustialan maanviljelys- ja meijeriopiston toiminnasta v. 1905.

Mustiala 1840-1908. Muistojulkaisu. 1928.

Esko Aaltonen, Mustialan vanhinta historiaa. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja VI. Forssa. 1930.

Antti Laiho, Pääpiirteitä Mustialan maamiesopiston 25-vuotistoiminnasta. 1934.

V. Tuorlahti, Mustiala 1840-1940. Forssa 1943.

Mustialan maamiesopisto 1908-1958. 1958.

Eeva Ojanen, Tammelan historia 2. Tammelan kunta 1983.

Arvokkaat maisema-alueet II. Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; oppilaitos; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Mustialan maanviljelysoppilaitos.

Mustialan maatalousoppilaitos, Suomen ensimmäinen maanviljelysopisto.

Mustialan maatalousmuseon perusti johtaja (1891–1901) toiminut professori Gösta Grotenfelt.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Mustialan maanviljelysopisto
 
© Museovirasto 2009