på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Mynämäki Varsinais-Suomi
Saaren virkatalo
Kuvaus
Saaren kartano on yksi harvoista säilyneistä kuninkaankartanoista ja sen merkitystä lisää sen pitkä historia sotilasvirkatalona. Kartano on osa Mynälahden suurta kartanokeskittymää.

Mynämäenlahden rannalla oleva Saaren kartano sijaitsee keskiaikaisen kuninkaankartanon paikalla niin, että pihasommitelma perustuu yhä 1600-luvulla kehittyneeseen muotoon. Etelään avautuva, rakennusten rajaama 1600-luvun pihasommitelma on peräisin 1600-luvulta samoin kuin nykyisen päärakennuksen alla olevat suuret holvikellarit, joiden päälle päärakennus on rakennettu uudelleen 1770-luvulla.

Mansardikattoisen klassistisen päärakennuksen kustavilaiset interiöörit ovat lähes tyystin hävinneet 1900-luvun korjauksissa. Pihan laidoilla on lisäksi sivurakennukset, joissa toisessa on keittiö ja leivinhuone ja toisessa palvelusväen rakennus. Rakennuskantaa ympäröi puisto, joka on saanut muotonsa 1700-luvun puolivälissä. Kartanoon liittyy päärakennuksen koillispuolella useita talousrakennuksia, joihin kuuluu mm. kookas kivinavetta.

Saaren kartano sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Mynämäenlahti.
 
Historia
Saaren kartano muodostettiin 1500-luvun lopulla Iso-Saaren ja Vähä-Saaren tiloista. Iso-Saari oli kuulunut Turun tuomiokirkolle vuodesta 1295 ja Vähä-Saari Mynämäen kirkolle. Tilat peruutettiin kruunulle uskonpuhdistuksen yhteydessä, jonka jälkeen tilasta tuli kuninkaankartano. Myöhemmin se oli läänityksenä monilla valtasuvuilla, kunnes isossa reduktiossa tila peruutettiin kruunulle ja määrättiin virkataloksi 1681. Saari toimi Turun ja Porin läänin ratsurykmentin ja 1790-luvulta lähtien Porin rykmentin everstin puustellina. Augustin Ehrensvärd oli viimeiset vuotensa Saaren virkatalon haltijana.

Rakennuskanta uusiutui pihasommitelmaa ja kellareita lukuun ottamatta kokonaan 1773 tulipalossa. Saaren virkatalon rakentamisessa ei noudatettu sotilasvirkataloille vahvistettuja mallipiirustuksia, vaan vanha kellarikerros määräsi rakennuksen koon ja huonejärjestyksen. Saaren 1777 valmistuneen päärakennuksen suunnitteli Turun kaupungin arkkitehti C.F. Schröder, jonka suunnitelmaan vaikuttivat Carl Hårlemanin 1752 tekemät mallipiirustukset. Yhtä aikaisesti päärakennuksen kanssa valmistui pihaneliön laidoille sivurakennus keittiötä ja leivinhuonetta varten sekä ns. kavaljeerirakennus palvelusväelle.

Vuoden 1943 jälkeen kartanossa toimi Työtehoseura ja koulukoti. Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasema kartanossa toimi 1959-2005. Koneen Säätiö osti päärakennuksen puistoalueineen 2006.
 
Lisätietoa
Gabriel Nikander, Saaris. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928.

Elias Härö, Kartanoarkkitehtuuri. Ars. Suomen taide 2. 1988.

Sinikka Kauko-Vainio, Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto. 1993.

Irma Lounatvuori, Mallin mukaan maan tavalla. Museovirasto 1996.

Pia Kurki, Saari. Historiallisten puutarhojen ja puistojen inventointi. Moniste. Museovirasto 1997.

Veijo Kaitanen et al. (toim.), Muinainen Kalanti ja sen naapurit. SKS 2003.

Hanna Nurminen (toim.), Saaren kartano Mynämäellä. SKS ja Koneen Säätiö 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Saaren kartanon puistoa, taustalla päärakennus.

Saaren kartanon viljelymaisemaa.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Saaren virkatalo
 
© Museovirasto 2009