på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kokemäki Satakunta
Pyhän Henrikin saarnahuone ja sen historiallinen ympäristö
Kuvaus
Kokemäenjoen rannalla sijaitseva saarnahuone on vuosisatojen ajan liitetty Pyhään Henrikiin, katolisen ajan ainoaan paikalliseen pyhimykseen. Saarnahuoneena pidetyn aitan suojaksi rakennettu muistokappeli liittyy 1800-luvun alkupuolella heränneeseen kiinnostukseen oman maan historiaan ja menneisyyden suurmiehiin.

Kokemäenjoen törmällä, keskiaikaisen Teljän kauppapaikan alueella sijaitseva uusgoottilainen kahdeksankulmainen tiilikappeli on rakennettu suojaamaan pientä hirsirakennusta, minkä perimätieto on liittänyt Suomen kansallispyhimyksen saarnamatkoihin 1100-luvun puolivälin vaiheilla. Piispa Henrikin on uskottu yöpyneen tai saarnanneen rakennuksessa. Ensimmäiset kirjalliset lähdetiedot 1600-luvun alusta mainitsevat paikan olleen pyhiinvaelluskohteena.

Saarnahuoneen ympäriltä on erotettu Kokemäenjokeen rajautuva alue, josta on muodostettu puisto arkkitehti G.Th. Chiewitzin laatiman suunnitelman mukaan.

Kappelin molemmin puolin, laajojen peltoaukeiden laidoilla, ovat Kylä-Horellin, Malmin, Mäki-Horellin, Mäki-Ketalan, Kylä-Pertolan ja Ala-Parman tilakeskukset puistomaisine pihapiireineen.
 
Historia
Suomen ensimmäisenä piispana pidetään Henrikiä, jonka tulo Suomeen toisen vuosituhannen alussa merkitsi perinteisen käsityksen mukaan Suomen saattamista kristinuskon piiriin. Perimätiedon mukaan piispa Henrikin aitta eli saarnahuone Kokemäellä liittyi hänen kohtalokkaaseen Köyliön matkaansa ja tuli pyhiinvaelluskohteeksi piispan kuoleman jälkeen.

Kokemäenkartanossa syntynyt kirkkoherra Frans Petter von Knorring ja Kokemäen kirkkoherra Fredrik Grönholm tekivät 1839 aloitteen saarnahuoneen suojaamiseksi ja säilyttämiseksi kansallisena muistomerkkinä. Turun tuomiokapituli otti tehtävän hoitaakseen ja varoja koottiin keräyksellä maan seurakunnissa. Myös senaatti myönsi määrärahan suojarakennuksen tekemiseen saarnahuoneen ympärille. Arkkitehti P.J. Gylichin piirtämä suojarakennus valmistui 1857 vietettyihin kristinuskon maahantulon 700-vuotisjuhlallisuuksiin.

Saarnahuoneen hirsistä tehtiin 1990 dendrokronologinen iänmääritystutkimus. Vuosilustojen perusteella vanhimmat ajoitetut hirret kaadettiin talvella 1472-1473. Silti saarnahuone voi olla vanhempikin, sillä rakennuksen kaikkia hirsiä ei ajoitettu, hirsiä lienee vaihdettu aitan kunnossapidon yhteydessä useaan kertaan, ajoitetuistakin hirsistä osa oli 1500- ja 1600-luvuilta. Vuosisatainen perimätieto voi liittyä myös vanhempaan paikalla olleeseen rakennukseen.

Kokemäenjokilaakso oli Teljän kauppapaikan ympäristössä tiheästi asuttu. Kauppapaikan vieressä oli mm. Ylistaron kylä, jossa oli 18 taloa 1560-luvulla. Kokemäen koskipaikkojen ohittamiseen Ruotsin vallan viimeisinä vuosina suunniteltu ja osin rakennettu Kravin kanava olisi toteutuessaan päättynyt Teljän kauppapaikan tuntumaan.
 
Lisätietoa
Maunu Jokipii, Piispa Henrikin saarnahuone ja muistomerkki Kokemäellä. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia 1953-54.

Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.

Esko Pertola, Pyhän Henrikin kappeli. Kokemäki kirja. Kokemäki 1986.

Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.

Tuomas Heikkilä, Pyhän Henrikin legenda. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1039. Helsinki 2005.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.

Tapio Salminen, Joki ja sen väki. Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  matkailurakennus; muinaisjäännös; muu kulttuurirakennus; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Pyhän Henrikin saarnahuoneen muistokappeli.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Pyhän Henrikin saarnahuone ja sen historiallinen ympäristö
 
© Museovirasto 2009