 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Hämeenlinna | Kanta-Häme | |
Hämeen linna |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hämeen linna | ||
| Kuvaus | ||
| Hämeen linna on Turun linnan ohella tärkein keskiaikainen linnamme. Linna kuvastaa Hämeenlinnan merkitystä Hämeen sotilaallisena, hallinnollisena ja taloudellisena keskuksena keskiajalta alkaen. Hämeen linna liittyy myös maan vankeinhoidon historiaan.
Keskiaikainen Linna sijaitsee Hämeen tärkeimmän vesireitin varrella Vanajaveden kapeikossa, keskellä rautakaudelta asti tiheimmin vakituisesti asuttua Kanta-Hämeen aluetta. Hämeen linna käsittää päälinnan, kehämuurirakennukset ja niitä ympäröivät vallit. Päälinnan vanhin osa on harmaakivestä muurattu nelisivuinen leirikastelli, jonka rakentaminen alkoi 1200-luvun puolivälin jälkeen. Sen sisäpuolella on 1300-luvun alkuun mennessä valmistunut nk. harmaakivilinna neliömäisen pihan ympärille sijoittuvine holvattuine huoneineen. Kolmannesta rakennusvaiheesta, 1300-luvun puolivälistä on linnan portin kohdalla ulkoneva, harmaakivinen asuintorni, ns. Kukkotorni. Linnan tiilestä muurattu palatsikerros on 1400-luvun alusta. Linnan tornit yhdistävä puolustuskäytävä on viimeisestä keskiaikaisesta rakennusvaiheesta. Päälinnaa ympäröi esilinna. Linnan nykyinen ulkoasu on pääosin 1700-luvun alkupuolelta, jolloin linna muutettiin viljavarastoksi ja varikkokäyttöön. Linnan keskiaikaisessa harmaakivestä ja tiilestä muuratussa kehämuurissa on 1560-luvulta peräisin oleva tykkitorni. Kehämuurissa on linnan uusimisen yhteydessä rakennetut eteläinen, läntinen ja pohjoinen kehämuurirakennus. Eteläinen kehämuurirakennus eli kruununleipomo on 1740-luvulta. Esilinnan pihalla sijaitsevat rakennukset, kuten päävartio- ja arestirakennus ovat vuodelta 1783. Kehämuurin ulkopuolella olevat tenalji-vallit ovat venäläiskauden alkupuolelta. Hämeen linna otettiin 1836 kokonaan vankilakäyttöön. Linnan länsipuolella sijaitseva Hämeen lääninvankila koostuu kolmesta rakennuksesta, 1844 valmistuneesta Kronoborgin ojennuslaitoksesta, 1872 rakennetusta lääninvankilan selliosastosta ja vankilan verstasrakennuksesta. Ojennuslaitos muodostuu kolmesta neliömäisestä rakennusosasta, joista keskimmäinen on kaksikerroksinen. Lääninvankilan selliosasto on tiilestä muurattu kolmikerroksinen vankilarakennus, jossa sellit sijaitsevat avoimen kolmen kerroksen korkuisen keskusosan molemmin puolin. Hämeen linna on osa " Vanajaveden laakso ja Aulanko" - nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. |
||
| Historia | ||
| Hämeen linna oli Hämeen maakunnan hallinnollinen ja taloudellinen keskus keskiajalta 1600-luvulle, minkä jälkeen se toimi mm. varikkona ja vankilana. Hämeen linnan perustajana pidetään Mauno Ladonlukkoa, jonka hallituskaudella 1275-90 linnan paikaksi määrättiin Hämeen rautakaudelta asti tiheimmin asutulla alueella Vanajaveden kapeikossa sijaitseva saari. Linnaa edelsi Hakoisten linnavuori, jota ehdittiin linnoittaa jossain määrin 1200-luvulla.
Harmaakivistä linnaa korotettiin 1350-luvulta alkaen tiilirakenteilla, samalla linnan luonne muuttui sotilaskäytöstä yhä enemmän asuin-ja hallintokäytöön. Tällöin rakennettiin mm. Kuninkaansali ja Kuningattarenkammio. Aikakauden tyylilliset vaikutteet, gotiikka, tulivat Pohjois-Saksasta. Keskuslinnan nykyinen asu syntyi 1400-luvun ja 1500-luvun vaihteessa, jolloin kulmatornit rakennettiin. Kehämuuriin suunnitelluista tykkitorneista valmistui vain itäinen tykkitorni 1559. Ruotsin ja Venäjän välisestä rajasta kauaksi jääneen linnan varsinaiseksi käytöksi vakiintui 1700-luvulla varikkotoiminta. Linna muutettiin ensin 1720-luvulla kruunun viljavarastoksi ja 1730- ja 1740-luvulla kehämuuriin liitettiin kruununleipomo. Linnoittamista jatkettiin Ruotsille tappiollisten sotien jälkeen 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolella, jolloin valmistuivat bastionit ja tenaljit kehämuurin ulkopuolelle. Hämeen linnan sotilaallinen käyttö päättyi 1837, jolloin päälinna muutettiin C.L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Prokuraattori K.J. Walleen ehdotti kenraalikuvernöörille työ- ja ojennuslaitoksen perustamista. Uudenmaan ja Hämeen läänejä varten tarkoitettu laitos päätettiin sijoittaa Hämeenlinnaan linnan yhteyteen. Arkkitehti A.F. Granstedtin intendentinkonttorissa suunnittelema ojennuslaitos rakennettiin linnan viereen vuosina 1841-44. Ojennuslaitos lakkautettiin 1869 ja sen tilat päätettiin käyttää perustettavan kuritushuoneen tarkoituksiin. Kuritushuoneen uuden sellivankilan suunnittelu annettiin arkkitehti L. I. Lindqvistille, joka oli tehnyt ensimmäiset suunnitelmat jo 1868. Uudenaikainen, maamme ensimmäinen sellivankila oli valmiina 1872. Linna muutettiin naisvankilaksi 1881. Linnan käyttö vankilana päättyi 1953, jonka jälkeen linnan laaja ja perusteellinen entistämistyö aloitettiin 1956. Linnan entistämissuunnitelman laati professori N.E. Wickberg. Päälinna avattiin yleisölle 1980. Vankilarakennukset siirtyivät Museoviraston hallintaan 1993, jolloin Hämeen lääninvankila sai uudet tilat. Lääninvankilan rakennukset avattiin yleisölle vankilamuseona 1997. |
||
| Lisätietoa | ||
| Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.
Knut Drake, Die Burg Hämeenlinna im Mittelalter. SMYA 68. 1968. N.E. Wickberg, Hämeen linnan entisöinti. Tiili 4/1976 Knut Drake, Hämeen linnan historialliset vaiheet. Tiili 4/1976 Nils Erik Wickberg, Hämeen linna. Arkkitehti 8/1987 Elias Härö, Hämeen linnan rakennushistoria. Arkkitehti 8/1987 Sari Schulman, Hämeenlinnan historialliset vankilarakennukset - installaatiotekniikka ja tilarakenne. Suomen Museo 1996. Elina Suominen (toim.), Suomen vankeinhoidon historiaa I. Katsauksia vankeinhoidon kehitykseen. Helsinki 1981. Raija Kallinen, Kasvatusta ja keskitystä. Vankeinhoitolaitos autoniomian ajan jälkipuoliskolla. Vankeinhoidon historiaprojektin julkaisu 10. Helsinki 1982. Olli Immonen, Hämeenlinnan ojennuslaitos ja sellivankila. Rakennushistoriallinen selvitys ja dokumentointi. Museovirasto 1992. Vankilamuseotyöryhmän mietintö. Opetusministeriön työryhmien muistioita 11:1994. Anna-Maria Vilkuna, Hämeen linna. Opaskirja. Museovirasto 2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: linnoitus; museo; muu hallintorakennus; vankila; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Hämeen linna. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2017. |
Hämeen linna Varikkoniemestä kuvattuna. Soile Tirilä 2001. |
Hämeen linnaa talvella Hannu Vallas 1998. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU