 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Mäntsälä | Uusimaa | |
Frugårdin kartano ja viljelymaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Frugårdin kartano ja viljelymaisema | ||
| Kuvaus | ||
| Frugårdin kartano eli Alikartano ja Ylikartano muodostavat monipuolisen ja tiiviin kartanokulttuurikokonaisuuden laajalle avautuvassa peltomaisemassa. Alikartanon pihapiirin puisilla rakennuksilla on vakiintunut sijansa Suomen arkkitehtuurihistoriassa ja 1805 valmistunut säterikattoinen päärakennus on sekä ulkohahmoltaan että pohjakaavaltaan poikkeuksellinen suomalaisessa kartanorakentamisessa.
Frugårdin eli Alikartanon pihapiirin punamullatut rakennukset ovat Mäntsälänjoen länsirannalla Nummisten kylässä. Päärakennus on sekä ulkohahmoltaan että pohjakaavaltaan poikkeuksellinen suomalaisessa kartanorakentamisessa. Kahden kerroksen korkuinen, rakennusrungon keskellä oleva sali saa valaistuksensa säteriosaan sijoitetun lehterin ikkunoista. Asuinhuoneet kiertävät salia. Päärakennus on sijoitettu sisääntulotien ja puutarhan keskilinjan päätteeksi. Symmetrinen, barokkiperinteeseen liittyvä pihasommitelma on alun perin käsittänyt päärakennuksen ja kahden pyramidikattoisen vajarakennuksen lisäksi pihan alalaitaa molemmin puolin reunustavat asuinrakennukset. Näistä ns. alipytinki, kartanon vanha päärakennus 1730-luvulta on säilynyt, renkitupa on purettu 1950-luvulla. Joen toisella rannalla on Alikartanosta erotetun Ylikartanon päärakennus ja runsas talousrakennusten ryhmä. Ylikartanon päärakennus on sijoitettu korkealle mäen laelle Alikartanon pihasommitelman keskiakselin näkymän päätteeksi. Ylikartanon kaksikerroksisen päärakennuksen nykyasu on peräisin 1800-luvun alusta. Kartanon talouspihan muodostavat kookkaat punatiiliset karjarakennukset. Frugårdin lähistöllä on Nordenskiöld-suvun hautakumpu pienen aitauksen sisällä ja Ylikartanon puistometsässä on von Qvanten-suvun perhehauta. Nummisten kylässä kosken partaalla on vanha mylly- ja sahapaikka. Jokivarressa Ali- ja Ylikartanon pohjoispuolella sijaitsee Nordbon kartano, joka on erotettu Alikartanosta 1833. Joen rannalla sijaitseva kansakoulu on rakennettu Ylikartanon omistajan Hugo von Quantenin lahjoitusvaroin. |
||
| Historia | ||
| Frugårdin kartanon historia palautuu 1600-luvun alkuun, jolloin koko Mäntsälän pitäjän Nummisten kylä lahjoitettiin Gertrud von Ungernille. Nordenskiöld-suvun omistuksessa ollut kartano jaettiin isossa jaossa 1783 kolmen veljeksen kesken Frugårdiksi eli Alikartanoksi, Andersbergiksi eli Ylikartanoksi ja Sahariksi.
Frugårdin eli Alikartanon päärakennus eli nykyinen alipytinki, talousrakennukset ja karjasuojat rakennettiin 1730-luvulla, jolloin perustettiin myös kartanon puutarha. Toinen merkittävä rakennusvaihe oli 1790-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa, jolloin pihasommitelman symmetrisyys säilytettiin ja aksiaalisuutta korostettiin sijoittamalla uusi päärakennus entisen halkotarhan paikalle. Nordenskiöld-suku hallitsi Frugårdia 200 vuotta kunnes tila myytiin 1912. Valtio on omistanut Frugårdin vuodesta 1964. Alikartano restauroitiin 1973-1983 Nordenskiöld -suvun museoksi. Huonejako palautettiin alkuperäiseksi ja seinien pintakäsittelyt ja sabloonamaalaukset konservoitiin. Ryytimaan ja purolaakson vapaamuotoisen puiston kunnostustyöt aloitettiin 1993. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eino Jutikkala – Gabriel Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat I. 1939.
Nils Cleve, Nordenskiöldernas Frugård. Nordenskiöld-samfundets tidskrift XXIV. 1964. Martti Blåfield (toim.) Frugård-albumi. 1982. Irma Lounatvuori, Alikartano. Näyttelyopas 1983. C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989. Lea Värtinen (toim.), Alikartano, Frugård. Opas. Museovirasto 1998. Eeva Ruoff, Mäntsälän Frugårdin kartanon puutarha 1700-luvun puolivälissä. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; museo; pihapiiri; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Alikartanon pihapiiri säterikattoisine päärakennuksineen. Marja Ivars 2006. |
Frugårdin eli Alikartanon pihapiiri. Hannu Vallas 1996. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU