på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Virolahti Kymenlaakso
Harjun maatalousoppilaitos
Kuvaus
Harjun maatalousoppilaitos on maan ensimmäinen, 1890-luvulla perutettu maamieskoulu. Oppilaitoksen alueella on historiallisesti hyvin kerroksinen rakennuskanta vanhan lahjoitusmaahovin 1800-luvun alussa rakennetusta päärakennuksesta eri ikäisiin opistorakennuksiiin, joista erityisen merkittäviä ovat Maanviljelystoimikunnan tyyppipiirustusten mukaiset rakennukset sekä arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelema funktionalistinen ruokalarakennus.

Alueen vanhin rakennus on lahjoitusmaahovin päärakennus vuodelta 1816. Rapatussa hirsirakennuksessa on vahvaa venäläisen empiren henkeä, jota luovat poikkeuksellisen korkeat ikkunat sekä voimakkaasti ulkoneva, kuuden pylvään kannattama, kolmiopääty suurine lunetti-ikkunoineen.

Lääninagronomi Alfred Sjöströmin Maanviljelystoimituskunnalle latimien tyyppipiirustusten mukaisia rakennuksia ovat mm. pehtorin asuinrakennus, konttori, talli, makasiini ja vilja-aitta, joita ei ole muualla säilynyt yhtä monta samalla tilalla. Poikkeuksellisen komea on myös 55 metriä pituinen kivinavetta vuodelta 1899.

Alueella on useita henkilökunnan asuinrakennuksia ja oppilasasuntoloita. Muusta rakennuskannasta poikkeavat arkkitehti K. Hård af Segerstadin suunnittelema jugendtyylinen koulutalo vuodelta 1907 sekä arkkitehti Jalmari Peltosen 1939 suunnitettelema, mutta vasta 1954 toteutettu kolmikerroksinen oppilas- ja ruokalarakennus.

Suuri rantatie Turusta Viipuriin kulkee Harjun alueen sivuitse. Maatalousoppilaitoksen alueella on myös Salpalinjan puolustuslinjaan kuuluvia linnoituslaitteita.
 
Historia
Harjun lahjoitusmaahovi syntyi 1791, kun Venäjän keisarinna Katariina II lahjoitti sen tykkiväen eversti Jean Prevot de Lumianille. Tila siirtyi 1809 hovineuvos Rehbinderille ja sittemmin Bruun ja Elfving-suvuille ja ostettiin perinnöksi 1825.

Kukoistuskausi alkoi tilan siirryttyä 1835 Baeckman-suvun haltuun. 1800-luvun alussa rakennetun päärakennuksen ulkoasu muutettiin 1840 ja siihen rakennettiin matalat siivet 1858. Eversti F. Baeckmanin ja hänen poikansa maanviljelysneuvos Woldemar Baeckmanin aikana 1850-1870 Harju oli maamme edistyneimpiä maataloustiloja. Soita kuivattiin viljelykseen, karjanjalostukseen kiinnitettiin huomiota ja kartanoon rakennettiin ajanmukainen meijeri, jonka voita ja juustoja vietiin Pietariin. Pellot otettiin 9-jakoiseen kiertoviljelyyn ja salaojitettiin ensimmäisinä Suomessa 1858 hollantilaisen insinöörin johdolla.

Harju myytiin valtiolle 1885 ja maanviljelyskoulu aloitti toimintansa marraskuussa 1889, kun oli todettu, että aiempien maatalouden oppilaitosten antama koulutus ei vastannut viljelijäväestön tarpeita. Harjun koulu oli edelläkävijä, sillä asetus maanviljelysopetuksen uusimiseksi hyväksyttiin vasta 1890.

Maanviljelystoimituskunnan väliaikainen ylitarkastaja, lääninagronomi Alfred Sjöström teki ruotsalaisten esikuvien mukaisesti tyyppipiirustuksia maaseudun rakennuskannan kohentamiseksi. Missään muualla ei ole säilynyt yhtä monta Sjöströmin suunnitelmien mukaan toteutettua rakennusta samalla tilalla.

Oppilasasuntolat Jussila ja Puskala, entinen meijeri, puuverstas, asuinrakennus Välitalo ja navetta valmistuivat 1889, kaksi asuinrakennusta 1891 ja 1892. Hevostalli ja konttori rakennettiin 1893, tavara-aitta 1894 ja viljamakasiini 1896. Uusi luokkarakennus valmistui 1906 sekä oppilas- ja ruokalarakennus 1954.
 
Lisätietoa
A. Sjöström, Landtmanna-byggnader. Handledning i landtbruks-byggnadskonsten hufvudsakligen avsedd för mindre jordbruk med 70 planscher och 290 i texten tryckta figurer af Alfred Sjöström läneagronom. Kuopio 1891.

Matti Laamanen et al. (toim.), Harjun maatalouskoulut 1889-1959. Lappeenranta 1959.

Severi Hulkkonen ja Erkki Mäklin, Harjun maatalousoppilaitos 80 vuotta. Lappeenranta 1969.

Yrjö Kaukiainen, Virolahden historia 1, 1850-luvulle. Virolahden kunta 1970.

Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.

Martti Favorin, Virolahden Harju: juhlakirja Harjun koulujen 100-vuotisen toiminnan johdosta. 1989.

Martti Favorin, Virolahden historia 2, 1800-luvun puolivälistä Suomen itsenäistymiseen; Virolahden historia 3, Suomen itsenäisyyden vuosikymmenet vuoteen 1999. Virolahden kunta 1992, 1999.

Jyrki Paaskoski, Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710-1826. Biblioteca historica 24. Helsinki 1997.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; linnoitus; navetta; oppilaitos; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Harjun maatalousoppilaitos.
 
Kartta: Harjun maatalousoppilaitos
 
© Museovirasto 2009