på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Imatra Etelä-Karjala
Imatrankosken kulttuuriympäristö
Kuvaus
Imatrankosken ympärille varhain muodostunut matkailu ja Vuoksen varrelle keskittynyt teollisuus asuma-alueineen ovat jättäneet jälkensä Imatrankosken alueen kulttuurimaisemaan. Imatrankoski on merkittävä maisemanähtävyys, joka on eri aikoina houkutellut taiteilijoita. Imatrankosken valjastaminen sähköenergian tuotantoon ja siihen liittynyt voimansiirtoverkon luominen on ollut valtion johtama suurhanke 1920-luvun vilkkaan voimalaitosrakentamisen kaudella.

Imatrankosken matkailuun liittyneet vanhimmat rakennukset ovat hävinneet, mutta Imatran Valtionhotellin kansallisromanttinen, Usko Nyströmin suunnittelema kivilinna vuodelta 1903 tarjoaa restauroituna edelleen palveluja matkustaville.

Imatrankosken partaita on jo varhain hoidettu puistomaisesti. Kosken rantoja myötäilevän vanhan Kruununpuiston alueella on käytäviä ja levähdyspaikkoja.

Koski on kahlittu 1920-luvulla johtamalla koskiuoman vesi voimalaitoksen kanavaan. Punatiilinen voimalaitos kytkinasemineen on yhä maamme suurin vesivoimalaitos. Voimalaitosrakennus ja sen harmaalla graniitilla verhottu säännöstelypato muodostavat ainutlaatuisen vaikuttavan kokonaisuuden koskiuoman vieressä. Voimalan silta on sovitettu samaan klassistiseen asuun kuin voimalakin.

Imatrankoski on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ja alue Kruununpuistoineen on yksi kansallismaisemistamme.
 
Historia
Saimaasta Laatokkaan laskeva Vuoksi muodostui jääkauden jälkeen, ja muistona lasku-uoman muotoutumisvaiheesta Salpausselän läpi on Imatran Voimalaitoksenniemellä mm. hiidenkirnuja ja aikanaan leveän ja matalan kosken vierinkiviä.

Imatrankoskelle matkattiin jo 1700-luvun lopulla, ja 1800-luvun lopulla koski veti puoleensa runsaasti matkailijoita. Se oli aikoinaan maamme huomattavin luonnonnähtävyys. Kruununpuistoksi kosken ranta-alue muodostettiin 1842.

Matkailu Imatralle lisääntyi 1870 avatun Riihimäki-Pietari rautatieyhteyden ja osin Saimaan kanavaa kulkeneen Viipuri-Rättijärvi-Imatra höyrylaiva-hevosdiligenssiliikenteen alkamisen jälkeen. Kruununpuistoon 1846 valmistunut majatalo joutui luovuttamaan 1800-luvun lopulla paikkansa nykyisen Valtionhotellin paikalla sijainneille kahdelle hotellille. Hotellit paloivat 1800-1900 –luvun taitteessa, ja nykyinen hotellirakennus valmistui 1903.

Imatrankosken valjastamista energiantuotantoon suunniteltiin pitkään, ja voimalan rakentamiseen johtaneet suunnitelmat käynnistyivät 1921. Ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin 1922-1929 arkkitehtuurikilpailun voittaneiden arkkitehtien Oiva ja Kauno S. Kallion suunnitelmien pohjalta. Imatran voimalaitos tyydytti sähkönkulutustarpeen pitkäksi aikaa ja sen valmistumisen jälkeen voimalaitosrakentaminen väheni maassa huomattavasti. Imatran Voima Osakeyhtiö perustettiin 1932. Yhtiö on laajentanut voimalaitosta ja sen koneistoa useaan otteeseen mm. läheisten teollisuuslaitosten tarpeisiin.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.

Sven Hirn, Imatra som natursevärdhet till och med 1870. Helsingfors 1958.

Sven Hirn, Imatran tarina - matkailuhistoriamme valtaväyliltä. Kanta-Imatra seura 1978.

Suomen vesivoima. Vesivoimayhdistys. Sa.

Jaako Auer, Niilo Teerimäki, Puoli vuosisataa Imatran Voimaa. Imatran Voima Oy:n synty ja kehitys 1980-luvulle. Helsinki 1982.

Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987.

Henrik Lilius, Imatran valtionhotellin restaurointi. Arkkitehti 1987/8.

Lauri Putkonen (toim.), Kansallismaisema. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto 1993.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.

Imatran kirja, toim. Anu Talka. Jyy:n kotiseutusarja n:o 35. Imatran kaupunki. Jyväskylä 1997.

Turkka Myllykylä, Suomen vesivoimalaitokset. Marja Terttu Knapas (toim.), Muistomerkki, rakennetun historian ulottuvuuksia. Museovirasto, rakennushistorian osasto. 1999.

Pia Puntanen, Virran varrella. Imatran seudun sähkö 75 vuotta. Mikkeli 2003.

Etelä-Karjalan museon verkkonäyttely Keisarillisia matkoja Kaakkois-Suomessa: http://www3.lappeenranta.fi/museot/verkkonayttelyt/keisarinmatkasivut/imatra.html (6.11.2007).

Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Voimaa Vuoksesta. Tekniikan Waiheita 3/2007.

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys osa 2 . Etelä-Karjalan liitto 2008.

Pekka Rautio (toim), Virtuaali Vuoksi, Joki ihmisen haasteena. Etelä-Karjala-instituutti: http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/jokihaasteena/jokihaasteena.html (2.12.2008).
 
kohteeseen sisältyy:  hotelli; matkailurakennus; puisto; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki; kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Imatran koski.

Imatran Valtionhotelli vuodelta 1903.

Imatrankosken voimalan pato.
 
Kartta: Imatrankosken kulttuuriympäristö
 
© Museovirasto 2009