på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Espoo Uusimaa
Otaniemen kampusalue
Kuvaus
Otaniemen kampusalue on Suomen vanhimmalle tekniikan ja arkkitehtuurin yliopistolle rakennettu, aikansa laajin yhtenäinen korkeakoulu-, tutkimus- ja asuinalue. Teknillisen korkeakoulun ja Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen laitos- ja asuntoalueiden asemakaavaa pidetään yhtenä arkkitehti Alvar Aallon parhaista. Kaavalle on leimallista maaston muotojen hyväksikäyttö, avoimet ja laajat viheralueet sekä punatiilisten laitosrakennusten väljä ja monipuolinen ryhmittely. Korkeakoulun päärakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan, kuten Otaniemen kappeli ja osakuntatalo Dipolikin.

Päärakennus ja sen amfiteatterimainen luentosaliosa sekä kirjasto keskusviheriöineen muodostavat kampuksen kokoavan ja hallitsevan ydinalueen, jota ympäröivät "kampussolut" laitos- ja laboratoriotiloineen. Nämä on ryhmitelty joko puikkomaisiksi rakennusrungoiksi yhdyskäytävineen tai viuhkamaisiksi taloryhmiksi. Kaksi laajinta laboratoriovyöhykettä - Puumies ja Kivimies - levittäytyvät ruutukaavamaisiksi alueiksi. Autoliikenne kiertää puistoaukeiden jäsentämän kampusalueen ulkopuolella. Itäpuoliset alueet on varattu kampuksen sosiaalisille toiminnoille, asuinalue sijoittuu väljästi rantametsän maastoon.

Monet alueen keskeisistä rakennuksista ovat Alvar Aallon suunnittelemia, kuten päärakennus ja kirjasto, monet laitos- ja laboratoriorakennukset, urheiluhalli, lämpövoimala, ostoskeskus ja oppilasasuntola. Teekkarien osakuntatalo Dipoli, joka poikkeuksellisen vapaamuotoisena rakennuksena luonnonkivimuureineen liittyy ympäröivään metsäluontoon, on Reima ja Raili Pietilän suunnittelema. Arkkitehtitoimisto Heikki ja Kaija Sirenin ovat puolestaan opiskelija-asuntolat ja kappeli. Pienikokoinen kappeli sijaitsee teekkarikylän asuinrakennusten läheisyydessä kalliolohkareiden ja puuston keskellä. Kirkkosalin alttariseinä on lasia ja alttaritauluna toimii luonnonmaisema sekä ulos sijoitettu risti.

Otaniemen rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. asuinrakennuksia ja yritysten rakennuksia.
 
Historia
Tekniikan opetus alkoi Suomessa 1800-luvun alkupuolella. Opetus käynnistyi Helsingin teknillisessä reaalikoulussa 1849 Litoniuksen talossa Helsingin keskustassa. Varsinainen teknillinen ammattiopetus alkoi 1858 sääntöuudistuksen jälkeen, jolloin muodostettiin insinööri-, koneinsinööri-, arkkitehti-, kemian teknologian ja maanmittausosasto.

Oppilaitos muutettiin 1872 Polyteknilliseksi kouluksi ja 1879 Polyteknilliseksi Opistoksi, josta tuli maan korkeinta teknillistä opetusta antava oppilaitos. Polyteknillinen koulurakennus valmistui 1877 Hietalahden torin laidalle. Useaan otteeseen laajentunut oppilaitos sai rinnalleen Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen (VTT) rakennuksen 1942.

Polyteknillinen Opisto muutettiin yliopistotasoiseksi Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi 1908. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta suunniteltiin pitkään. Teknillisten tieteiden nopea kehitys toisen maailmansodan jälkeen edellytti suuria laboratoriotiloja ja päätös oppilaitoksen muutosta tehtiin 1948. Valtio osti Espoon maalaiskunnan itäosassa sijaitsevan Otaniemen kartanon alueen korkeakoulun ja VTT:n uudeksi kampusalueeksi 1949. Arkkitehti Alvar Aalto voitti samana vuonna järjestetyn asemakaavakilpailun.

Otaniemeen rakennettiin ensin opiskelijoiden asuintaloja 1952 olympialaisten kisakyläksi. Ensimmäiset korkeakoulutoiminnat siirtyivät Espooseen 1955. Korkeakoulun päärakennuksen ydinosa valmistui 1960-luvun alussa. Muutto Hietalahdesta päättyi noin kymmenen vuotta myöhemmin. Teknillisen korkeakoulun päärakennusta laajennettiin 1976-78. Lämpöasema rakennettiin 1960-62 ja 1962-64. Opiskelija-asuntola Jämeräntaival 1 valmistui 1966 ja urheilukentän huoltorakennus 1971. Otaniemen kampusalueen rakentaminen ja kehittäminen on ollut jatkuvaa.

Raili ja Reima Pietilän suunnittelema teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan osakuntatalo Dipoli valmistui 1966. Rakennus oli arkkitehtipariskunnan pitkällisen kehittelyn tulos, talon arkkitehtuurikilpailu päättyi jo 1961, mutta piirustuksia jatkettiin seuraavana vuonna pidemmälle.

Arkkitehtien Heikki ja Kaija Sirenin suunnitteleman opiskelijakylän asuinrakennuksista ensimmäisinä valmistuneet toimivat 1952 olympialaisissa Neuvostoliiton ja muiden ns. itäblokin maiden urheilijoiden majoitusrakennuksina. Sirenien suunnittelema Otaniemen kappeli valmistui 1956. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta ja Teekkarikylän kappelirahasto myivät kappelin 1972 Espoon seurakunnalle. Kesällä 1976 tapahtuneen tuhopolton jälkeen kappeli rakennettiin uudelleen entisen kaltaiseksi 1978.
 
Lisätietoa
Egon Tempel, Suomalaista rakennustaidetta tänään. Helsinki 1968.

Vilhelm Helander ja Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1989.

Erkki Härö, Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupunginmuseo. Toinen tarkistettu painos. Hanko 1991.

Mikko Härö, Valmistautuminen 1940 ja 1952 olympiakisoihin. Olympiakaupunki Helsinki 1952. Helsingin kaupunginmuseo 1992.

Arkkitehtitoimisto Bengt Lundsten Oy, Otaniemen rakennukset osa 1 ja 2. Valtion kiinteistölaitos Uudenmaan kiinteistöalue 1999. Painamaton.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Otaniemen kaupunkikuvahistoriallinen tarkastelu. Senaatti-kiinteistöt 2002.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kaava-alue; kirkko; oppilaitos; oppilaitos; puisto; urheilurakennus;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Otaniemen kampusaluetta.

TKK:n päärakennus ja Alvarin aukio.

Dipoli.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Otaniemen kampusalue
 
© Museovirasto 2009