| Kuvaus |
Heikkilän kasarmialueen rakentuminen Venäjän Itämeren laivaston tarpeisiin 1900-luvun alussa ja kehittäminen Suomen puolustusvoimien käytössä on tuottanut monipuolisen ja verraten omaleimaisen rakennetun sotilasympäristön.
Heikkilän kasarmialue Korppolaisvuoren takana Turun keskustan lounaispuolella rajoittuu meren rantaan. Valtaosa alueen rakennuskannasta on 1900-luvun alusta ja 1900-luvun lopun vuosikymmeniltä. Varhaisimman rakennusvaiheen päätulos, suurikokoinen miehistökasarmi, on säilynyt näkymiä hallitsevana elementtinä. Suomessa 1900-luvun alussa toteutettua venäläistä sotilasarkkitehtuuria edustavan, näyttävän rakennuksen barokkisävyinen ulkoarkkitehtuuri käyttää risaliitteja sekä paljaan ja peitetyn tiiliseinän vaihtelua. Rakennuksen 1967 käynnistyneen peruskorjauksen yhteydessä sen poikittaisakselin jatkeelle lisättiin ruokalasiipi hienona näytteenä vanhan ja uuden arkkitehtuurin yhteensovittamisesta.
Heikkilän monipuolinen rakennuskanta käsittää päärakennuksen luona sijaitsevia 1910-luvun rakennuksia ja uudemmalta ajalta esim. varusvaraston ja luokkarakennuksen. Päärakennuksen viereisellä kukkulalla on 1954 valmistunut sotilaskoti, jonka suunnittelija Osmo Lappo toimi myöhemmin uusien kasarmialueiden keskusosien arkkitehtina. |
| |
| Historia |
Heikkilän kasarmialue sai alkunsa 1900-luvun alussa Venäjän Itämeren laivaston majoitusalueena, mutta myös mm. merilentoasemana. Vuoden 1918 aikana kasarmialue siirtyi suomalaisten haltuun ja alueella käynnistettiin Suomen ilmavoimien lentäjien ja muun henkilöstön koulutus.
Vuonna 1917 valmistunut päärakennus suunniteltiin alun perin laivaston sairaalaksi, mutta siitä tehtiin käynnissä olleen sodan takia venäläisjoukkojen miehistökasarmi. Rakennus toimi miehistökasarmina 1900-luvun lopulle asti. Kasarmi oli Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentin sijoituspaikka vuodesta 1967.
Virastotaloksi muuttamisen jälkeen päärakennuksessa on toiminut puolustushallinnon eri organisaatioita. |
| |
| Lisätietoa |
Juha Kaarle, Ryssänlimppua, ripaskaa ja vallankumousta Turussa 1901-1917. Jussi T. Lappalainen (toim.), Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä. Historiallinen Arkisto 101/1993.
Maiju Aakko, Dokumentointikertomus. Turku Vähä-Heikkilä, Heikkilän kasarmialue, kasarmirakennus. Turun maakuntamuseo 2006 (painamaton). |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kasarmi;
|
| ympäristön nykyluonne:
kaupunki;
|
| |
PERUSHAKU