på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Katajanokan vanha osa
Kuvaus
Katajanokka on Helsingin Eteläsataman, merellisen kansallismaiseman, omaleimainen itäsivu. Satama-alueen laiturirakennelmat ja rakennukset sekä niiden käytössä tapahtuneet muutokset heijastavat satamatoiminnan historiaa yli sadan vuoden ajalta. Katajanokan tiivis jugend-tyylisten asuinkerrostalojen korttelit ovat Euroopankin mittakaavassa poikkeuksellisen yhtenäinen kokonaisuus. Katajanokan kaupunkikuvan kiinnekohta on Uspenskin katedraali. Katajanokan nykyinen rakennuskanta heijastaa alueen rakentumista valtion laitosten, satamatoiminnon ja asumisen tarpeisiin.

Kaupunginlahdelle Eteläsatamaan avautuvassa kaupunkikuvassa etualalla on matalien, yleisilmeeltään punatiilisten makasiinien laiturialue, niiden takana kohoavien korkeampien rakennusten rintama ja ylimpänä on katedraali. Katajanokan pohjoisrannalla on mm. yhtenäinen rivi yksityisten kauppiaiden ja yhtiöiden rakennuttamia makasiineja, upseerikasino taustanaan tiiviit jugend-korttelit sekä saaren itäosassa monumentaalinen Merikasarmi.

Katajanokan itäosaa hallitseva 1800-luvun alun kasarmikompleksi on kunnostettu ja lisärakennettu ulkoasiainministeriön virastokäyttöön 1980-luvulla. Kasarmin ohella vankila on vanhastaan kuulunut Katajanokkaa luonnehtiviin elementteihin. Vankilatoiminta on päättynyt 2000-luvun alussa ja entinen vankila on nykyisin hotelli.

Venäläis-bysanttilaista kirkkoarkkitehtuuria edustava Uspenskin katedraali, Helsingin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko on suurimpia läntisessä Euroopassa toimivista ortodoksisista katedraaleista.

Aikanaan rahtiliikenteelle vaiheittain vuoden 1895 asemakaavan suoraviivaisen koordinaatiston mukaan rakentunut ”Suomen modernein satama” on 1970-luvulta alkaen otettu matkustajaliikenteen ja muuhun uuteen käyttöön. Punatiilisten matalien rannan puoleisten satamakortteleiden varhaisimmat makasiinit ovat 1800-luvulta, uusimmat 1900-luvulta. Niiden takana ovat jykevät korkeammat makasiinit (nyk. hotelli Grand Marina) ja tulli- ja pakkahuone. Kaupan 1920-1930-lukujen rakennusrintamaan kuuluvista rakennuksista mainittakoon OTK:n ja Keskon toimitilat. Entinen rahapajarakennus 1860-luvulta on saanut rinnalleen Enso Gutzeitille ja ulkoasiainministeriölle rakennetut modernit toimistotalot.

Katajanokan länsiosassa on pääosin 1900-luvun ensivuosina valmistunut tiivis jugend-tyylinen asuntoalue. Alueen kaupunkirakenne toteuttaa rakennuksia vanhempaa suoraviivaista asemakaavallista suunnitteluperiaatetta. Monista arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävistä asuinrakennuksista mainittakoon kauppias Julius Tallbergin Luotsikatu 1:een rakennuttama, 1898 valmistunut arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema kerrostalo, jota pidetään yhtenä varhaisimmista art nouveau -kauden rakennuksista maassamme.
 
Historia
Katajanokan itäkärjen 1770-luvulla aloitetun tykistövarikon paikalle nousi 1800-luvun alussa arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kasarmikompleksi, joka oli ensin venäläisen varuskunnan ja muun muassa suomalaisen meriekipaasin käytössä. Vaihtelevien vaiheiden jälkeen kasarmikokonaisuus muutettiin ja täydennettiin 1980-luvulla arkkitehti Erik Kråkströmin suunnitelmin ulkoasiainministeriön tiloiksi, Merikasarmiksi.

Katajanokan itäosa oli Venäjän Itämeren laivaston yhtenä tukikohtana, sittemmin Suomen laivaston ja Valmetin telakan käytössä, jolloin alueen ilmettä hallitsivat verstas- ja huoltorakennukset. 1970-luvun jälkeen saaren itäosa rakennettiin asuinalueeksi umpikortteleineen. Asuntoalueen rakentaminen toteutettiin asemakaavakilpailun voittaneen ehdotuksen (1971-1972, V. Helander, P. Pakkala, M. Sundman) pohjalta 1970- ja 1980-luvuilla.

Kasarmialueen viereisen vankila-alueen rakentumisen alkuvaiheet sijoittuivat 1700-luvun alkupuolelle. Nykyisellään historiallinen vankilakompleksi rakennuksineen ja kehämuureineen koostuu arkkitehti Engelin johdolla suunnitellusta kruununvankilasta ja 1800-luvun lopun varsinaisesta sellivankilasta. Vankilan toiminta päättyi 2002 ja vankila muutettiin hotelliksi.

Katajanokasta tuli Helsingin kaupunginosa 1836, Katajanokan mantereeseen yhdistänyt kapea kannas katkaistiin Etelä- ja Pohjoissatamat yhdistävällä kanavalla 1844 ja sen ylittävä rautasilta vihittiin käyttöön 1866. Helsingin asemakaava 1875 sisälsi Eteläsataman laajentamisen Katajanokalle.

Katajanokan kaupungin puoleiseen päähän nousi edustavia keskustan rakennuksia. Korkealle kalliolle rakennettiin 1862-1868 arkkitehti, akateemikko A.M. Gornostajevin suunnittelema Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistolle pyhitetty ortodoksikatedraali. Rakennusta peruskorjattiin 1960-luvulla, jolloin mm. kattorakenteet uusittiin ja kirkon alle louhittiin krypta. Uspenskin katedraalin eteläpuolelle valmistui Suomen pankin rahapaja 1864. Rahapajan toiselle puolelle valmistui 1962 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Enso-Gutzeitin pääkonttori - ja rahapajan toiselle puolelle valmistui valtion virastotalo 1993 O. P. Jokelan suunnittelemana.

1890-luvulla, jolloin koko teollistuvan ja laajenevan kaupungin ranta-alueita otettiin tehokkaammin sataman ja teollisuuden käyttöön, saarelle rakennettiin 1895 asemakaavan mukaan tehokas suursatama rautateineen. Katajanokan rantaviivaa on siitä alkaen muokattu voimakkaasti, laajin täyttö oli 1890-luvulla, viimeisin 1970-luvulla.

Satamalaiturit ja nosturit palvelivat tavaraliikennettä, laiturialueen itäpäässä oli lentosatama 1920-luvulta vuoteen 1936. Makasiinikorttelit rakennettiin ensin pohjoisrannalle 1860-luvulla, etelärannalle myöhemmin mm. Helsingin Makasiini Oy:n kuusi makasiinia, joista neljä 1890-luvulla (nyk. Wanha Satama ja Suomen elokuvasäätiö). 1900-luvun alusta on L. Sonckin seitsenkerroksinen makasiini, joka 1990-luvulla muutettiin hotelliksi sekä Gustaf Nyströmin tulli- ja pakkahuone (1901). Monista muista 1900-luvun alkupuoliskon rakennuksista mainittakoon Georg Jägerroosin OTK:lle suunnittelema varasto (1929) ja Keskon pääkonttori (1939). Satama muutettiin matkustajaliikenteen käyttöön 1970-luvulla ja suuri osa satamakorttelien varasto-, liike- ja huoltorakennuksista otettiin uuteen käyttöön.

Suursataman sisältäneeseen asemakaavaan 1895 määriteltiin satama-alueen taakse kivikaupunkimainen asuinkerrostaloalue, joka pääosin toteutettiin 1901-1913. Asuinkerrostaloja suunnittelivat monet nimekkäät arkkitehdit ja rakennusmestarit.
 
Lisätietoa
Jouko Nevalainen, Suomen vankilat. Helsinki 1960.

Anu Mansikka, Katajanokka - vanhojen talojen kunto ja kunnostettavuus. Rakennustaiteen seura 1974.

Heikki Koukkunen, Mikael Kasanko, Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827-1977. Helsinki 1977.

Jarkko Sinisalo, Katajanokan kasarmin suunnittelu ja rakentaminen 1816.-1838. Suomen Museo 1980.

Elina Suominen (toim.), Suomen vankeinhoidon historiaa I. Helsinki 1981.

Moorhouse, Carapetian, Ahtola-Moorhouse, Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915. Helsinki 1987.

Jarkko Sinisalo, Katajanokan kasarmineliö, Katajanokan sotilassairaala, Katajanokan kasarmin pohjoissivusta, meriekipaasin sotilassairaala Katajanokalla. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi 1990.

Erik Kråkström, Merikasarmi/ulkoministeriön virastotalo. Arkkitehti 7/1990.

Carina Jaatinen, Tommi Lindh, Hannu Lunkka, Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri. Katajanokan kaupunginosan inventointi. Helsingin kaupunginmuseo 1998.

Jarkko Sinisalo, Vankeinhoidon rakennukset, Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö, Museovirasto, Rakennustieto Oy 2001.

Anja Kervanto-Nevanlinna, Kadonneen kaupungin jäljillä: teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 836, 2002.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kaava-alue; kasarmi; kauppa- ja liikerakennus; kellotapuli; kirkko; liikenteenrakennus; muu hallintorakennus; tulli- ja pakkahuone; vankila;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Katajanokan pohjoisrannan makasiinirakennuksia.

Uspenskin katedraali.

Katajanokan vankila ennen hotelliksi muuttamista.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Katajanokan vanha osa
 
© Museovirasto 2009