 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Pietarsaari | Pohjanmaa | |
Rosenlundin pappila |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Rosenlundin pappila | ||
| Kuvaus | ||
| Rosenlundin pappila Pietarsaaren historiallisen kaupunkikeskustan laidalla muodostaa puutarhoineen, puistoineen ja talousrakennuksineen erittäin merkittävän pappilamiljöön. Kirkkoherra Aspegrenin puutarha ja talousrakennukset ovat hyödyn aikakauden merkittävimpiä rakennettuja muistomerkkejä maassamme. Pappilan puutarha on Suomen merkittävimpiä 1700-luvun geometrisiä puutarhoja.
Pappilan nykyinen kaksikerroksinen puinen päärakennus on rakennettu 1798. Pihapiiriä rajaavat renkituvat ovat 1700-luvun jälkipuoliskolta. Miespihan koillispuolella oleva kirkkoherra Aspegrenin rakennuttama suuri kivestä 1773-1776 rakennettu navetta-tallikompleksi on lajissaan vanhimpia maassamme. Pappilan puutarhan alkuperäisiä elementtejä ovat rinteen kiviterassit, käytäväverkko ja niiden väliset viljelysruudut sekä puutarhaa ympäröivä, kulmistaan viistetty kivimuuri. Pappila on toiminut Pedersören kirkkoherran asuinpaikkana 1990-luvulle asti. Pedersören kotiseutumuseo toimii kivinavetassa. |
||
| Historia | ||
| Pietarsaaren ja Pedersören kirkkoherra Gabriel Aspegren sai 1755 luvan raivata Rosenlundin mäen viljelymaaksi. Pappilan puutarhan rakentamisen Aspegren aloitti samana vuonna Linnén oppien ja talousteorioiden mukaisesti. Puutarha oli aikansa suurimpia; se koostui 14 ruudusta ja kulmaukseen rakennettu kasvihuone oli varhaisimpia kasvihuoneita koko maassa.
Aspegren rakennutti Rosenlundin pappilan päärakennuksen kahdessa vaiheessa 1750-1760-luvulla, mutta se purettiin 1797. Hänen seuraajansa Brunnius aloitti uuden päärakennuksen rakentamisen vanhan kellarikerroksen päälle 1798. Vuonna 1777 laadittu asemapiirros ja aksonometrinen kuvaus pappilasta, puutarhasta ja talousrakennuksista ympäristöineen antoivat hyvän lähtökohdan puutarhan onnistuneesti toteutetulle entistämistyölle 2000-luvun alussa. Tässä yhteydessä puutarhan huvimaja ja kasvihuone rakennettiin uudelleen. |
||
| Lisätietoa | ||
| Gunnar Suolahti, Suomen pappilat 1700-luvulla. Porvoo 1912.
Jan Ehnvall, Rosenlunds prostgård i Pedersöre. Proseminarieuppsats i konsthistoria. Åbo Akademi 1986. (kopio Museovirasto) Sari Alajoki, Pappila-arkkitehtuuri Keski-Pohjanmaalla 1700-luvulta 1800-luvun alkuun. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopiston taidehistorian laitos 1993. Tiina Koskimies, Ravintoa sielulle ja ruumiille. Suomalainen pappilapuutarha 1900-luvun alkupuoliskolla. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos, tutkimuksia 39, 1999. Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000. Ritva Karhula, Aspegrenin puutarha. Muuriankkuri 1/2005. Suomen Kulttuuriperinnön tuki ry. http://www.kulttuuriperinto.fi/tiedostot/Muuriankkuri_2005.1.doc Aspegrenin puutarhan historiaa, www-sivut http://www.aspegrenstradgard.net/historia_fi.html (2.1.2008) Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: navetta; pappila; pihapiiri; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Rosenlundin pappila ja Aspegrenin puutarha. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Greger Cederberg 2017. |
Rosenlundin pappila. Maria Kurtén 2007. |
Rosenlundin pappilan navetta. Maria Kurtén 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU