 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Vaasa | Pohjanmaa | |
Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen | ||
| Kuvaus | ||
| Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen on teollistumisen ajan tehdasyhteisö, joka on rakennettu kaupunkitaajaman ulkopuolelle, sataman ja rautatien läheisyyteen. Sokeritehtaan rakennukset ja asuinrakennukset muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden.
Suomen Sokerin tehtaat sijaitsevat Vaasan länsipuolella sijaitsevan Vaskiluodon pohjoiseen työntyvässä niemessä. Vanhimmat tehdasrakennukset, konttori, kellotornirakennus ja konepaja, ovat koristeellisia punatiilirakennuksia. Konttorin on suunnitellut lääninarkkitehti K.V. Reinius. Reinius suunnitteli myös tehtaan johtajan asunnon sekä työntekijöiden asuinrakennuksia, jotka ovat tiilivuorattuja ja pystyhirsirunkoisia. Puutalomiljöön muodostavat mm. Runar Finnilän 1920-luvulla suunnittelemat työväestön puiset asuinrakennukset. Rakennuskantaa on myöhemmiltäkin vuosikymmeniltä. Lähes kaikki tehdasyhdyskunnan asuinrakennukset ovat säilyneet. |
||
| Historia | ||
| Maan ensimmäinen sokeritehdas perustettiin Turkuun 1756. Sokerin tuontitulli 1897 mahdollisti kannattavan sokeriteollisuuden. Vaasan Sokeritehtaan rakentaminen alkoi 1890-luvun lopulla senaatin myönnettyä Vasa Sockerfabriks Aktiebolagille toimiluvan.
Vaskiluoto oli sijainniltaan edullinen, sillä tehdas tarvitsi suuren maa-alueen ja hyvien kuljetusyhteyksien lisäksi vettä tuotannon tarpeisiin. Vaskiluodon satama oli valmistunut 1892 ja satamarata 1900. Tehtaan koneet saatiin asennettua vuoteen 1899 mennessä ja tuotanto käynnistyi samana vuonna. Lääninarkkitehti K.V. Reinius suunnitteli sokeritehtaan tuotantorakennuksia, johtajan asunnon sekä työntekijöiden asuinrakennuksia. 1920-1940-lukujen rakennuskantaa suunnitteli pääasiassa Runar Finnilä, 1950-1960-luvulla Leo Lehtikanto. Vaasan Sokeritehtaan toiminta siirtyi Suomen Sokeri Oy:lle 1919, ja tuotanto jatkui uuden yhtiön alaisuudessa 1980-luvulle. Sen jälkeen kiinteistöt siirtyivät Vaskiluodon teollisuuskiinteistöt Oy:n omistukseen ja niissä alkoi toimia mm. pienyrityksiä. |
||
| Lisätietoa | ||
| Susanne Öst, Industribyggnader i Vasa II. Österbottens museum. Raporter 2. Vasa 1992.
Tuija Mikkonen, Tehtaan asunnot Vaasassa. Puuvillatehtaan, sokeritehtaan ja Strömbergin työsuhdeasunnot, Helsingin yliopisto, Taidehistoria, pro gradu, 1997. Laura Saarinen, Rautatie kaupungissa. Rautatiealueet osana Vaasan kaupunkirakenteen kehitystä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 22/1998. Holger Wester, Kasvun ainekset. Vaasan historia IV. Vaasan kaupunki. Vaasa 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: muu teollisuusrakennus; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Suomen Sokerin tehdasaluetta Vaasassa. Tuija Mikkonen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU