på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa
Hämes-Havusen umpipiha
Kuvaus
Hämes-Havusen tilan mies- ja karjapihaan jakautuva umpipihakokonaisuus on edustavaa 1800-luvun eteläpohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria.

Vauraan talonpoikaistalon asuinrakennuksista kaksikerroksinen isotupa on rakennettu 1827 ja pikkutupa 1860-luvulla. Kolmannelta sivulta pihaa rajaa pitkä aittarivi. Karjapihan eli tarhan sivuja rajaavat eläinsuojat ja lato. Umpipihan ulkopuolella on sauna, paja ja kaksi aittaa.

Hämes-Havunen sijaitsee Kyrönjoen latvajoen varrella. Tilan ohi kulkeva maantie on osa vanhaa Kyrönkankaan tietä, joka on ollut käytössä jo keskiajalla.

Hämes-Havunen sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Hyypänjokilaakson maisema-alueelle.
 
Historia
Kyrönjoen latvoilla sijaitseva Hyypänjokilaakso oli eräkaudella pohjalaisten, hämäläisten ja satakuntalaisten nautinta-aluetta. Pysyvän asutuksen jokilaakso sai 1500-luvun loppupuolella. Asutus levisi alkoi 1800-luvulla torppien ja talojen jakamisen jälkeen. Uudisraivaus jatkui alueella vielä sotien jälkeen.

Havusen suvun kauhajokinen kantaisä Tyni Hannunpoika tuli Kyrönkankaantietä pitkin Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon Hauholta 1627. Ensimmäinen rakennus oli joen varteen rakennettu kalamaja, jonka yhteyteen rakennettiin myöhemmin asuinrakennukset. Nykyiselle paikalle rakentaminen alkoi 1800-luvun alkupuolella.

Kyrönkankaantien varrella sijaitseva Hyypän kylän Hämes-Havunen oli viimeinen Pohjanmaahan kuuluva talo ennen Pohjankankaan alkamista. Kauhajoelta alkava Kyrönkankaantie oli yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettava reitti Pohjanmaalta Satakuntaan ja Hämeeseen.

Hämes-Havusen rakennukset restauroitiin 1977-1982 ja ovat museona avoinna yleisölle. Vanhemman renkituvan korvannut ja vanhaa rakennustapaa jäljittelevä ns. välirakennus valmistui 1980 arkkitehti Marjatta Leskisen suunnitelmin.
 
Lisätietoa
Elias Härö ja Panu Kaila, Pohjalainen talo, rakentajan opas. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto 1976.

Marjatta Leskinen, Hämes-Havunen. Arkkitehti 1982/2.

Pekka Kakkuri, Unto Katajamäki et al, Etelä-Pohjanmaan kotiseutuhistoria. Kotimaakunnan vaiheet. Etelä-Pohjanmaan liitto 1985.

Liisa Ruismäki, Ari Siiriäinen ja Antti Ranta-Knuuttila, Kauhajoen historia, esihistoriasta vuoteen 1918. Jyväskylä 1987.

Petri Kahila, Hämes-Havunen: pohjalaistalosta kulttuurikyläksi. Helsingin yliopisto, Seinäjoen maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 1998.

Pihapiiri. Rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan taidetoimikunta 2000.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.

Jussi Kleemola, Liisa Ruismäki, Heikki Taimi, Hämes-Havunen. Pohjalaista rakennustaitoa jälkipolville. Jyväskylä 2006.

Tiina Lehtisaari, Sari Tallgren ja Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 28.5.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  museo; pihapiiri; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Hämes-Havusen päärakennus.

Hämes-Havusen umpipihaa rajaavia rakennuksia.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Hämes-Havusen umpipiha
 
© Museovirasto 2009