på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Jyväskylä Keski-Suomi
Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus
Kuvaus
Kirkkopuisto on arkkitehti C.L. Engelin 1837 laatiman Jyväskylän ruutuasemakaavan keskeinen aukiosommitelma. Kirkkopuisto ympäristöineen sekä sen vieressä oleva kaupungin hallintokortteli muodostavat Jyväskylän keskustaan eriaikaiset rakennushistoriallisesti merkittävät kaupunkikuvalliset kohokohdat.

Kirkkopuiston keskellä on kaupunkiseurakunnan punatiilinen kirkko (1880) ja puistokorttelia ympäröivät eriaikaiset kaupunkirakennukset, kuten Kunnallistalo (1899), postitalo eli entinen suojeluskunnan talo Suoja (1929), Kansallisosakepankin talo (1916) ja Säästöpankki (1930).

Jyväskylän kulttuuri- ja hallintokortteli pohjautuu Alvar Aallon 1960-luvun suunnitelmaan, johon perustuen on toteutettu poliisitalo (1970), virastotalo (1978) ja kaupunginteatteri (1982). Kortteli on yksi Aallon suunnittelemista neljästä kulttuuri- ja hallintokeskuskokonaisuudesta Suomessa (muut ovat Seinäjoki, Alajärvi ja Rovaniemi).
 
Historia
Asemakaavoitus tuli Intendentinkonttorin valvontaan vasta Turun 1827 palon jälkeen, jolloin konttorin päällikkö C.L. Engel laati Turulle uuden asemakaavan ja senaatti sekä Engel alkoivat johtaa maan asemakaavoitusta. Engelin johdolla asemakaavoitettuihin uusiin kaupunkeihin kuului 1837 perustettu Jyväskylä, Keski-Suomen ensimmäinen kaupunki.

Kirkkopuisto syntyi Engelin laatiman Jyväskylän ensimmäisen asemakaavan mukaan. Asemakaavassa oli 21 korttelia, joista tärkein sijaitsi keskellä kaupunkia. Kirkkotori oli kaavan ainoa toriaukio ja sen keskelle oli kaavassa suunniteltu pienen puistikon ympäröimä kirkko.

Tiilikirkko rakennettiin vasta 1879-1880 arkkitehti L.I. Lindqvistin suunnitelman mukaan keskelle kirkkotoria ja markkinapaikkaa. Torikauppa loppui 1930-luvulla, jolloin puistoa kunnostettiin arkkitehti Kerttu Tammisen suunnitelmien mukaan.

Kunnallistalo oli toinen varhaisista kivirakennuksista kaupungin keskustassa. Se rakennettiin 1899 lääninarkkitehti K. W. Reiniuksen suunnitelmin.

Puistoa rajaavien puutalojen paikalle rakennettiin korkeampia kivitaloja. 1900-luvun rakennuksia suunnittelivat mm. arkkitehdit Kerttu Tamminen, Vilho Penttilä, Oiva Kallio ja Urho Ågerg. Jyväskylän kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin kannalta merkittäväksi muodostui arkkitehti Alvar Aallon työskentely Jyväskylässä 1920-luvulta lähtien.
 
Lisätietoa
Juhani Jäppinen, Kaupungin kirkon historia. Jyväskylän kaupunkiseurakunta 1972.

Carl Ludvig Engel 1778–1840. Näyttely Helsingin tuomiokirkon kryptassa 7.8.–14.9.1990. Helsinki 1990.

Eira Lampén, Alvar Aallon Jyväskylän poliisitalo, rakennushistoriallinen inventointi. Jyväskylän kaupungin tilapalvelu 1996.

Katariina Pakoma, Leena-Maija Rautjoki, Valtiontalon (Jyväskylän suojeluskuntatalo) sisätilainventointi. Alvar Aalto –museo 1996.

Tarja Kyde´n, Ulla Salmela, Kaupungin sydämessä: Jyväskylän Kirkkopuiston rakennettu ympäristö 1837-2000. Jyväskylä 2000.

Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa, keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; kaupungintalo; kirkko; muu kulttuurirakennus; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Jyväskylän kirkko.

Jyväskylän Kunnallistalo.

Jyväskylän kaupunginteatteri.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus
 
© Museovirasto 2009