på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenlinna Kanta-Häme
Tuuloksen historiallinen kirkkomaisema
Kuvaus
Tuuloksen historiallisen pitäjänkeskuksen muodostaa Pyhäjärven, Leheen ja Suolijärven väliselle kannakselle, Kyläjoen/Sairijalanjoen ympäristöön sijoittunut Sairialan kylä, jota hallitsee Suolijärven luoteispäässä keskiaikaisen maantien varressa sijaitseva Tuuloksen myöhäiskeskiaikainen kivikirkko barokkitapuleineen ja hautakappeleineen. Samaan maisemaan kuuluvat keskiaikaisperäiset Toivaalan ja Juttilan kyläkeskukset sekä Toivoniemen säterikartano. Historiallisen asutuksen ja peltojen lisäksi kulttuurimaiseman pitkästä asutushistoriasta kertovat vesistöihin liittyvät Laurinkallion ja Linnakallion muinaislinnat, Toivonniemen rautakautinen kalmisto sekä Kaluvuoren helavalkeapaikka.

Tuuloksen Pyhälle Birgitalle pyhitetyn kirkon vanhimman osan muodostaa sakaristo, jonka Sairialan herra Knut Posse rakennutti 1477–1485 välisenä aikana. Sakariston pohjoisseinään on upotettu kalkkikivestä muovattu Posse-suvun vaakuna. Sakaristoa kattaa kahdeksanjakoinen ristiholvi. Runkohuone ja asehuone on muurattu keskiajan lopulla. Kirkkosalia kattaa lautainen tynnyriholvi. Molemmat ulkopäädyt on koristeltu tiilimuurauksella. Koristeaiheena ovat nauhakomerosta kohoavat ristit sekä kulmatiilipinnat. Kirkon vieressä on kolminivelinen, sipulipäätteinen kellotapuli. Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy hirsinen läpikäytävärakennus. Tapulin vieressä on kaksi hautakappelia.

Kirkkoa ympäröi avoimena säilynyt viljelymaisema, Sairialan/Kylänjoen rantaniityt ja viljelykset. Kantatilojen talouskeskuksia ympäröivät vuosisatoja viljelyksessä olleet pellot ja niiden ajalleen tyypillistä maaseuturakentamista edustava rakennuskanta on peräisin pääosin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Sairialan vanha, autioitunut kylätontti on kirkon pohjoispuolella.

Umpeenkasvaneiden Ylisen ja Alisen Tuuloslammen väliselle niemelle rakennettu Toivoniemen kartano on vanhaa rälssiä, lisäksi sen historiaan liittyy kiinteästi taiteilija Hjalmar Munsterhjelm. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu 1809-1810. Romanttinen, keskiaikaista linna-arkkitehtuuria jäljittelevä viljamakasiini on rakennettu 1800-luvun keskivaiheilla. Kartanoon kuuluu englantilaistyylinen puisto.

Juttilan asuttuna säilynyt vanha kylätontti sijaitsee Kylänjoen varrella. Kauppilan, Kylä-Tyrnin, Lehtolan ja Kaivolan tiloilla on vanhaa rakennuskantaa.

Toivaalan Suolijärven rannalla oleva vanha kylätontti on säilyttänyt tiiviin rakennustapansa. Kylässä Eerolan tilalla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Osa kylän taloista on siirtynyt ylemmäksi, pellon laidalle.

Kylätien, entisen keskiaikaisen maantien, varrella on vanhaa, kirkonkylän aiempaan taloudelliseen toimintaan liittyvää rakennuskantaa, erikoisuutena mm. ajokalutuotantoon liittyviä verstaita. Tuuloksen seurakunnan hautausmaa on Sairialassa vanhan maantien varrella.
 
Historia
Tuuloksen Pyhäjärven sekä pienempien Leheen ja Suolijärven välinen kannaksen esihistoriasta kertovat kaksi linnavuorta ja rautakautiset kalmistot. Keskiajalla alueen halki kulki Ylä-Satakunnasta tuleva maantie, joka yhtyi eteläpuolella olevassa Syrjäntaankylässä Yliseen Viipurintiehen. Kirkon luoteispuolella vanhasta maantiestä erkaneva toinen, pohjoiseen suuntautunut maantie raivattiin 1600-luvulla.

Juttilassa, Toivaalassa ja Sairialan kylissä oli yhteensä 19 taloa 1560-luvulla.
Juttilan kymmentaloisessa kylässä on lisäksi Toivoniemen säterikartano nykyisin umpeenkasvaneen Tuuloslammen rannalla.

Kirkon lisäksi alueen merkitystä korosti Sairialan kuninkaankartano. Kuninkaankartanot perustettiin 1530-luvulla veronkantouudistuksen yhteydessä voutikuntien keskuksiksi. Kuninkaankartanot toimivat sotaväen huoltokeskuksina ja valtion mallitiloina. Muita hämäläisiä kuninkaankartanoita ovat Hollolan kartano ja Tammelan Mustialan kartano. Puolet Sairialan säteriä yhdistettiin yhteen osaan entistä Eerolan ratsutilaa 1900-luvun alussa. Toisen puolen Sairialan säteriä osti tilattomien maanosto-osuuskunta.

Toivoniemen kartano on taidemaalari Hjalmar Munsterhjelm (1840-1905) synnyinkoti.

Tuuloksen myöhäiskeskiaikaisen kirkon sakariston päädyssä oleva Knut Possen vaakunakivi on muistona ajasta, jolloin Hämeen linnan mahtavin linnanpäällikkö oli Sairialan herrana. Kirkon tapuli rakennettiin 1780 ja läpikäytävä 1840.
 
Lisätietoa
Suomen kartanot ja suurtilat III. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1943.

Y.S. Koskimies, Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Hämeenlinna 1985.

Teija Ahola, Rakennusinventointi – Tuulos. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 42/2002. Hämeen ympäristökeskus, Tuuloksen kunta 2002.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kartano; kellotapuli; kirkko; kylä; merkkimieskoti; muinaisjäännös; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Tuuloksen kirkko peltojen takana.

Tuuloksen kirkko.

Toivaalan kyläraittia.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Tuuloksen historiallinen kirkkomaisema
 
© Museovirasto 2009