 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Nokia | Pirkanmaa | |
Pitkäniemen sairaala |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pitkäniemen sairaala | ||
| Kuvaus | ||
| Pitkäniemen mielisairaalan rakentaminen on ollut yksi valtion suurisuuntaisimmista rakennushankkeista 1800-luvun viimeisinä vuosina. Sairaalaympäristö on säilynyt alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta vähäistä lisärakentamista.
Nokianvirran rantojen ohella Pitkäniemi on ollut yksi seudun pisimpään asutuista alueista. Pitkäniemen paviljonkityyppinen sairaala on 1800-luvun lopulla Pyhäjärveen pistävälle niemelle rakennettu laaja, toistakymmentä rakennusta käsittävä mielisairaala. Sairaalan pihaan johtaa peltoaukean ympäröimä koivukuja ja sairaalan rakennukset sijoittuvat niemelle sisäänajotien molemmin puolin. Alueen keskipisteenä on hallintorakennus, jonka ympärille sairaalapaviljongit sekä asuin- ja talousrakennukset ryhmittyvät. Matalat katetut käytävät yhdistävät valkoiseksi rapattuja kaksi- ja kolmikerroksisia tiilirakennuksia. Sairaalan ympäristö on istutettu puistoksi, missä on kiveyksin reunustettuja ulkoilureittejä sekä sairaalarakennusten pohjoispuolella kauppapuutarha. Sairaalan nyt jo käytöstä poistunut hautausmaa sijaitsee etäämpänä Nokian ja Tampereen välisen maantien luoteispuolella. Sairaalan maatila viljelyksineen ja laitumineen on lopetettu ja vuokrattu ulkopuolisille. Sairaala toimii edelleen psykiatrisena sairaalana ja sen runsaslajinen puisto liittyy edelleen hoitomenetelmiin. |
||
| Historia | ||
| Harjun jakokuntaan kuuluneessa Pitkäniemen kylässä oli 1500-luvulla neljä tilaa, jotka joutuivat 1600-luvulla todennäköisesti verorästien vuoksi kruunulle. Ruotujakolaitoksen aikana Pitkäniemi oli Ylä-Satakunnan komppanian kornetin puustelli.
Tälle valtion omistamalle maalle rakennettiin 1896-1900 koko Länsi-Suomea palveleva Pitkäniemen keskuslaitos mielenvikaisia varten. Aikaisemmin perustettuja mielisairaaloita olivat Seilin hospitaali (1623-1962), Lapinlahti Helsingissä (1841-), Niuvanniemi Kuopiossa (1885-) ja Kupittaan mielisairaala Turussa (1892-). Pitkäniemen rakennushankkeen suunnitelman laativat Yleisten rakennusten ylihallituksessa 1894-1895 arkkitehdit S. Gripenberg, M. Schjerfbeck ja E.A. Kranck, asiantuntijoina olivat Lapinlahden sairaalan johtaja Saelan ja Pitkäniemen ensimmäinen ylilääkäri Emil Houghberg. Sairaala suunniteltiin Euroopassa yleistymässä olleen paviljonkisairaalatyypin mukaan. Mielisairasasetuksessa 1889 mielisairaus ymmärrettiin sairaudeksi ja käsite houruinhoito hylättiin. Sairaanhoidolliset näkökohdat puolsivat mielisairaalan sijoittamista maaseudulle, jossa potilaita varten voitiin järjestää enemmän tilaa. Muita ajan näkökulmia oli mahdollisuus maanviljelyyn, lisäksi paikka oli hyvin vesi- ja rautatieyhteyksien varrella. Sairaalalle hankittiin oma höyrylaiva 1900. Oleskelun rauhallisessa ympäristössä ja sopivan työskentelyn ulkoilmassa katsottiin vaikuttavan tervehdyttävästi mielitautien kulkuun. Sairaalan puisto perustettiin pian rakennusten valmistumisen jälkeen. Pellot olivat 1980-luvun lopulle saakka sairaalan omassa maanviljelyskäytössä. Myöhemmin niistä on huolehtinut sopimusviljelijä. Potilaiden työpanos oli maatilan töissä merkittävä aina 1960-luvulle saakka, jolloin lehmistä luovuttiin. Sairaalan hautausmaa sijaitsee vanhan maantien varressa ja se oli käytössä aina 1960-luvulle saakka. Hautausmaan ympäristössä on I maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. |
||
| Lisätietoa | ||
| Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen, Pitkäniemen sairaala 1900-1990. Tampere 1990.
Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990. Tampere 1990. Eija Honkasalo, Tarja Kuusisto, Eija Teivas, Pitkäniemen alueen ympäristöselvitys 1994. Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia. Forssa 1994. Mervi Kaarninen (toim.), Pitkäniemen vuosisata. Tampere 2000. Mikla Koivunen, Puistoinventointi Pitkäniemen sairaalasta. Museovirasto 2000. Eija Teivas - Anu Tulonen, Nokian kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 225. Pirkanmaan ympäristökeskus. Tampere 2001. Annu Tulonen, Leena Lusa, Marita Palokoski, Pirkanmaan alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Pirkanmaan ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 275. Tampere 2002. Mikael Paatela, Sairaalarakennuksen kehitys. Development of the Hospital Building. Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co Oy. Espoo 2003. Pitkäniemen kulttuurimaisemaselvitys 2007. Samuli Alppi, Sanna Iltanen. TTY Yhdyskuntasuunnittelu. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; puisto; sairaala, parantola; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Pitkäniemen sairaala sijaitsee peltojen ja vesistön rajaamalla niemellä. Hannu Vallas 2006. |
Pitkäniemen pääakseli, jonka näkyvänä päätteenä on tornilla varustettu hallintorakennus. Jari Heiskanen 2007. |
Sairaalan paviljonkirakennus. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU