 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Pudasjärvi | Pohjois-Pohjanmaa | |
Pudasjärven kirkkomaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pudasjärven kirkkomaisema | ||
| Kuvaus | ||
| Pudasjärven kirkonkylän hyvin säilynyt ja rakennushistoriallisesti arvokas rakennuskanta on keskittynyt Pudasjärven rannoille, rantaviivaa noudattelevan maantien molemmille puolille. Järven pohjoisrannalla, kylärakenteen keskipisteenä on 1780-luvulla rakennettu Yli-intendentivirastossa piirretty yleishahmoltaan uusklassillinen puukirkko, kirkkotarhan tuntumassa yksi Pohjanmaan parhaiten säilyneistä renessanssikellotapuleista vuodelta 1761 ja kirkkotarhan porttirakennus samalta ajalta. Kirkkotarhaa reunustaa maassamme harvinainen katettu hirsiaita.
Pudasjärven etelärannalla kirkkoa vastapäätä peltomaisemassa sijaitsee rakennushistoriallisesti arvokas ryhmä, jonka muodostavat Pudasjärven pappila sekä Hiltulan talonpoikainen pihapiiri. Hiltulan tilan päärakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa 1823 ja 1844. Kirkon länsipuolen kulttuurimaisemassa ovat Riekin ja Paavolan tilojen rakennusryhmät sekä kirkosta kaakkoon Pudasjärven kotiseutumuseo. Museoalueella on lainajyvämakasiini sekä parisen kymmentä eri puolilta Pudasjärveä siirrettyä rakennusta. Pudasjärven kirkko on pohjakaavaltaan erivartinen ristikirkko ja sen itä- ja länsipäät ovat viistokulmaiset. Kirkko noudattaa tarkasti Yli-intendentinvirastossa 1778 laadittua piirustusta. Vesikatto on loiva ja ristivarsien päistä aumattu. Ristikeskuksessa kohoaa vesikaton sisäjiireihin muodostettu lanterniini viirintankoineen. Kirkkosalin seinät ja holvi ovat säilyneet ilman myöhempää laudoitusta. Kellotapuli kirkkotarhan eteläpuolella kuuluu Pohjanmaan parhaiten säilyneisiin renessanssitapuleihin. Kirkonrakentaja Heikki Väänäsen johdolla rakennettu tapuli on vuorattu 1764. Tapulin ääniluukkujen alapuolella olevissa peileissä, oviaukon portaalisommitelman arkadissa sekä läpikäytävän lautaholvissa on Mikael Toppeliuksen 1766 tekemät maalaukset. Kirkkotarhan telttakattoinen porttirakennus vuodelta 1761 on rakennettu samanaikaisesti kuin tapuli. Pudasjärven kirkkomaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Aittojärvi-Kyngäs. |
||
| Historia | ||
| Pudasjärven alueesta tuli eränkäyntialuetta Perämeren rannikkoasutuksen vakiinnuttua keskiajalla. Alueelle saapui savolaisasutusta 1570-luvulla. Pudasjärven seurakunta perustettiin Iijoen keskijuoksulle 1641 ja ensimmäinen kirkko valmistui Pudasjärven pohjoisrannalle 1637.
Pudasjärven nykyinen kirkko rakennettiin 1780-1782 kiiminkiläisen kirkonrakentaja Pentti Pason johdolla. Kirkon korjaus valmistui 1998 (Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy). Pudasjärven kotiseutumuseo avattiin 1960 entisessä viljamakasiinirakennuksessa, joka valmistui 1859. Hilturanta määrättiin kirkkoherran virkataloksi 1648. Pappilan päärakennuksen vanhin osa rakennettiin 1784-1787, muu osa valmistui 1800-luvulla. |
||
| Lisätietoa | ||
| Lars Pettersson, Haapaveden kirkot. Haapaveden kirja. Pieksämäki 1973.
Raili Rytkönen, Suur-Iin historia 1700–1870. Haukiputaan kunta ja seurakunta, Iin kunta ja seurakunta, Kiimingin kunta ja seurakunta, Kuivaniemen kunta ja seurakunta, Pudasjärven kunta ja seurakunta, Ranuan kunta ja seurakunta, Taivalkosken kunta ja seurakunta, Yli-Iin kunta ja seurakunta, Ylikiimingin kunta ja seurakunta 1978. Jouko Vahtola, Pudasjärven seurakunnan historia. Pieksämäki 1981. Lars Pettersson, Kirkkojen rakentaminen 1800-luvun alkukymmenille. Ars. Suomen taide 4. Keuruu 1989. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kellotapuli; kirkko; kylä; lainamakasiini; museo; pappila; pihapiiri; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Pudasjärven kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2015. |
Pudasjärven kirkon tapuli. Martti Jokinen 1997. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU