på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Tampere Pirkanmaa
Tampereen rautatieasema ja veturitallit
Kuvaus
Tampereen rautatieasema on maailmansotien välisen ajan merkittävimpiä asemarakennushankkeita Suomessa. Asema muodostaa kaupunkikuvallisesti vaikuttavan katutilan päätteen ruutukaava-alueen halki kulkevalle Hämeenkadulle. Asema-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä rakennuksia ovat funktionalistinen asemarakennus vuodelta 1936 sekä radan itäpuolella olevat kaksi veturitallia vuosilta 1874-1930. Punatiilinen asema- ja veturitallirakennusten sarja liittyy itäpuolella olevaan Tullinaukion rakennuskantaan ja sillä on suuri kaupunkikuvallinen merkitys.

Tiilinen asemarakennus muodostuu kuutiomaisesta asemarakennusosasta ja matalammista suorakulmaisista toimisto- ja varastosiivistä. Asemarakennus ja siihen liittyvät betonirakenteiset kello- ja mainostorni sekä laiturin katokset edustavat pelkistettyä ja monumentaalista funktionalismia. Myös aseman sisätilat ovat arkkitehtonisesti korkeatasoiset. Hämeenkadun puoleista pääjulkisivua hallitsee suuri neliönmuotoinen ikkuna.

Veturitallit muodostavat vaikuttavan vastaparin ratapihan toisella puolella sijaitsevalle asemalle. Pohjoisin veturitalli on rakennettu 1874 ja 1925, korkea huoltorakennus 1896 ja eteläisin 1917 ja 1930.
 
Historia
Hämeenlinna-Turku-Tampere -radasta tehtiin päätös valtiopäivillä 1872. Rata vihittiin käyttöön 1876. Sitä jatkettiin Tampereelta pohjoiseen 1877-1878 valtiopäivillä tehdyn päätöksen mukaan ja rakennustyöt Tampere-Vaasan -radalta saatiin päätökseen 1883. Tampere-Pori -rata rakennettiin 1890-1895.

Vanhan 1876 valmistuneen II luokan asemarakennuksen käytyä ahtaaksi saatiin rautatiehallituksen arkkitehtitoimistossa pitkien katuliikenteen järjestelyistä johtuneiden viivästysten jälkeen valmiiksi uuden aseman pohjaluonnokset 1933. Hankkeesta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka jälkeen tehtävän toteutuksen saivat lunastetun ehdotuksen tehneet arkkitehdit Otto Flodin ja Eero Seppälä ansiokkaiden sisätilojen järjestelyiden vuoksi. Rakennukseen lisättiin 1930-luvun loppupuolella torni, vaikkei sitä ollut alkuperäisessä suunnitelmassa. Rakennusta laajennettiin ja sen eteläpäätyä korotettiin 1937 Seppälän suunnitelmin ja edelleen Jarl Ungernin suunnitelmin 1947. Erkki Karvalan suunnittelema alikulkutunneli jalankulkijoille toteutettiin 1989-1990.
 
Lisätietoa
Arkkitehti 1937/7.

Nils Erik Wickberg, Suomen rakennustaidetta. Helsinki 1959.

Tampereen historia 1905-1945. Tampereen kaupunki 1979.

Sirkka Valanto, Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo 1984.

Tekniikan Tampere. Tekniikka ja teollisuus Tampereen rakentajina. Tampereen tekninen seura. Jyväskylä 1993.

Tampereen rautatieaseman veturitallit. Selvitys rakennusteknisestä kunnosta ja tulevaisuuden käyttötarkoitusvaihtoehdoista. A-insinöörit Oy, 1998.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö 1998.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/rautas.htm (15.7.2008).
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Tampereen rautatieasema.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Tampereen rautatieasema ja veturitallit
 
© Museovirasto 2009