Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kokkola Keski-Pohjanmaa

Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat
Kuvaus
Tankarin ja Trutklippanin loisto-, majakka- ja luotsiyhteisöt muodostavat monipuolisen, ajallisesti kerrostuneen ja hyvin säilyneen kokonaisuuden. Tankarin majakka ja Trutklippanin linjaloisto ovat Kokkolan historiallisen kaupunkiväylän tärkeimmät merimerkit.

Tankarin saari sijaitsee Kokkolaan johtavan väylän alkupisteessä. Tankar on noin 750 metriä pitkä kalliosaari, jonka kasvillisuuden muodostaa matala pensaskasvillisuus ja siellä täällä kasvava lehtimetsä. Tankarin pohjois- ja länsipuolella aukeaa rannaton meri ja etelässä sijaitsee sirpaleinen Öijan saaristo. Saaren itärannalla on vanha kalastajien ja hylkeenpyytäjien kylä sekä 1700-luvulla rakennettu kirkko.

Tankarin majakkayhteisön rakennukset ovat keskittyneet saaren korkeimmalle kohdalle majakan ympäristöön. Tankarin 1889 rakennettu majakka on 29,6 metriä korkea. Sen runko muodostuu teräsristikkopalkeista ja ulkokuori yhteen niitatuista metallilevyistä. Valolaitteena on Ranskassa valmistettu toisen luokan Fresnell-linssistö. Tyvestä voimakkaasti levenevä majakkatorni on perustettu korkean graniittijalan päälle. Majakan värityksenä on kaksi punaista raitaa ja niiden välissä valkoinen raita.

Majakanvartijoiden rakennukset keskittyvät majakan itäpuolelle säännöllisen umpipihan muotoon. Niihin kuuluu asuinrakennus, harmaakivikellari, sauna, varastomakasiini, halkovaja ja käymälä. Pihapiirin ulkopuolella on lisäksi luotsien asuinkasarmi sekä useita metrejä korkea kivikummeli.

Tankarin majakan luoteispuolella on vanha sumumerkinantoasema. Sireenirakennuksen vieressä on lintuasemaksi muutettu majakanrakentajien tekemä paja. Saarella on myös luotsiasema vuodelta 1975. Se on matala betonirakennus, jonka päädyssä on valvomotorni.

Trutklippanin 1800-luvun lopun linjaloisto on rakennettu samaan aikaan kuin Tankarin majakka. Trutklippanin kahdesta loistosta alempi on historiallisessa asussaan, ylempi loistorakennus on korvattu betonisella linjataululla. Trutklippanilla on säilynyt harvinainen loistonhoitajien rakennusryhmä kivettyine kulkureitteineen.
 
Historia
Kokkolan porvarit, joiden toimeentulossa kauppamerenkululla ja laivanrakentamisella oli merkittävä osuus, huolehtivat kaupunkiin johtavien väylien turvallisuudesta sekä laivojen luotsaamisesta satamaan. Tankarin luodolla, joka oli vanha merenkulun tunnuspaikka, toimi 1760 neljä luotsia ja luodolla oli 1700-luvulla Kokkolan porvareiden ylläpitämä kivikummeli. Vanhan kummelin viereen rakennettiin 1825 puinen tunnusmajakka.

Valtio ryhtyi hoitamaan luotsausta 1848 ja Tankarin luotsit siirtyivät valtion palkkalistoille, kun Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin seuraavana vuonna. Majakkakomitea ehdotti 1880, että Kokkolan edustalle tulisi rakentaa valomajakka ja helsinkiläiseltä Osbergin konepajalta tilattiin rautainen majakkatorni valolaitteineen 1888. Rautaelementit valmistettiin Saksassa ja valolaitteet Pariisissa. Tankarin majakan valo sytytettiin ensimmäisen kerran 15.10.1889. 1880-luvun lopulla valmistuivat rakennukset majakkamestarille ja kolmelle majakanvartijalle.

Trutklippanin loisto rakennettiin samaan aikaan Tankarin majakan kanssa. Loisto valmistui 1890 ja se oli alun perin kahden majakkamaisen loistorakennuksen muodostama linjaloisto. Se oli majakoiden tapaan miehitetty ja loistonhoitajat asuivat työpaikkansa vieressä.

Tankarin majakalle vedettiin sähkökaapeli mantereelta 1974, jolloin myös majakanvartijoiden määrä pudotettiin kahteen. Myöhemmin majakka automatisoitiin, jolloin myös sen miehitys lopetettiin. Tankariin 1903 hankittu kuulamoottorilla toimiva sumumerkinantolaitos korvattiin 1961 sähköisesti toimivalla nautofonilla. Uusi luotsiasema valmistui 1975. Myös luotsien käyttämässä kutterisatamassa tehtiin suuria muutoksia 1970- ja 1980-luvuilla.
 
Lisätietoa
Axel Mickwitz, Sylvi Möller, Kokkolan kaupungin historia 1. Kokkolan kaupunki. Kokkola 1951.

Gabriel Nikander, Kokkolan kaupungin historia 2. Kokkolan kaupunki. Kokkola 1945.

Sylvi Möller, Kokkolan kaupungin historia 3. Kokkolan kaupunki. Kokkola 1970.

Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999.

Minna Torppa, Keski-Pohjanmaan inventointi, Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.

Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.
https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018).

Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  kausiasunto; luotsiasema; majakka; piensatama;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
Tankarin majakkayhteisön pihapiiriä. Harri Nyman 1999
Tankarin majakkayhteisön pihapiiriä. Harri Nyman 1999.
Tankarin luotsiyhteisö majakasta kuvattuna. Harri Nyman 1999
Tankarin luotsiyhteisö majakasta kuvattuna. Harri Nyman 1999.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009