 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Säkylä | Satakunta | |
Säkylän kirkkoympäristö |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Säkylän kirkkoympäristö | ||
| Kuvaus | ||
| Säkylän pieni puukirkko, kirkkoaukea, sen eteläpuolella moderni seurakuntakeskus ja perinteinen pappilaympäristö muodostavat mielenkiintoisen, eri ikäisistä rakennuksista koostuvan kirkkoympäristön.
Kirkko 1770-luvulta on tyypiltään pitkäkirkko, jossa lounaissuomalainen sipulikupolinen tapuli on liitetty kirkon länsipäätyyn ja jossa runkohuonetta matalammat ristivarret avautuvat kirkkosaliin. Kirkkoaukion syntyminen liittyy kirkon rakentamislupaan sisältyneeseen määräykseen, jonka mukaan kirkon ympäristö oli 150 kyynärän säteellä jätettävä palovaaran takia rakentamattomaksi. Arkkitehti Pekka Pitkäsen betonikauden parhaisiin kuuluva seurakuntakeskus ja siihen liittyvä asuinrakennus ovat valmistuneet 1965 kirkon kaakoispuolelle. Kirkkoaukion laidalla sijaitseva kirkkoherranpappilan päärakennus on vuodelta 1921. Lehtevään pihaan liittyy lisäksi vanha luhti. Ympäristössä on myös Nikkarin tuulimylly. Jalkamylly tyyppiä edustava mylly on valmistunut 1883. |
||
| Historia | ||
| Säkylä erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1639 kuuluttuaan sitä ennen Euraan. Pitäjän keskustaksi ja kirkonkyläksi muodostui Pyhäjärven rannalla sijaitseva (Iso)Säkylän kylä, joka muodosti yhdessä Vähä-Säkylän kanssa merkittävän kyläasutuksen jo keskiajalla.
Säkylän kirkko ja kirkonkylä tuhotuivat tulipalossa elokuussa 1773. Tuhoutunut kirkko oli valmistunut 1700. Uuden kirkon rakentaminen aloitettiin keväällä 1775 rakennusmestari Anders Piimäsen johdolla. Hänen kuoltuaan kesken rakentamisen työn viimeistelystä vastasi Piimäsen poika Mikael Piimänen (Hartlin). Hallitsijan ja rakennusluvan myöntäjän Kustaa III:n mukaan nimetty kirkko vihittiin elokuussa 1776. Kirkon ulkolaudoitus koristelistoineen sekä ikkunat ovat lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin 1870-luvulla suunnittelemasta korjauksesta. Tällöin myös kirkkosalin seinät ja holvi verhoiltiin ponttilaudalla ja kiinteä sisustus uusittiin. Kirkon paanukatto muutettiin peltiseksi 1912. Kirkkosalin kiinteä sisustus puolestaan uudistettiin 1934 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemassa korjauksessa. Siihen liittyvät myös Urho Lehtisen koristemaalaukset ja Emil Filénin korkokuvat. Kirkkoa korjattiin 1974-76 (arkkitehtitoimisto Pitkänen-Laiho-Raunio), jolloin siihen myös tehtiin paanukatto. |
||
| Lisätietoa | ||
| Raili Nurminen, Säkylän historia I. Jyväskylä 1970.
Raili Rytkönen, Säkylän historia II Jyväskylä 1987. Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; pappila; tori; tuulimylly; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Säkylän kirkko ja kirkkoaukea. Hannu Vallas 2005. |
Säkylän kirkko. Johanna Forsius 2007. |
Säkylän kirkkoaukeaa. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU