 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Hyvinkää | Uusimaa | |
Hyvinkään rautatieasemat |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hyvinkään rautatieasemat | ||
| Kuvaus | ||
| Hyvinkään asemanseudulla on keskeinen asema rautatiehistoriassa aikanaan vilkkaana kolmen radan risteyspaikkana. Risteysasemasta on jäljellä Helsinki–Hämeenlinna -radan asema, posti ja museoksi muutettu Hangon radan asema-alue, joka on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin rakennusvaiheen ulkoarkkitehtuurinsa.
Maamme ensimmäisen rautatien, Helsinki–Hämeenlinna -radan Hyvinkään asema on rataosuudellaan yksi neljästä säilyneestä lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelemasta asemasta. Rataosuudelle rakennettiin alun perin kaikkiaan seitsemän asemaa. Edelfeltin suunnittelukautta on nykyisen asemarakennuksen keskiosa vuodelta 1862, jonka molempiin päihin 1891 lisätyt poikkipäädyt ovat rautatiearkkitehti Bruno Granholmin suunnittelemat. Asema on rataosuudellaan toinen alkuperäisessä käytössään säilyneistä Järvenpään aseman lisäksi. Aseman vieressä oleva entinen postitalo on vuodelta 1908. Hyvinkää–Hanko -radan pääteaseman alue monine vuodelta 1873 peräisin olevine rakennuksineen toimii Suomen Rautatiemuseona. Asemarakennukset on rakennettu rautatiearkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan. Museon sijainti Hyvinkäällä korostaa kaupungin keskeistä asemaa rautatiehistorian merkittävänä paikkakuntana. Asema-alueella on asemarakennuksen lisäksi neljä asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä tiilinen veturitalli. Hangon radan risteyskohdassa on säilynyt kaksi Hangon rataan liittyvää liikennettä palvellutta rakennusta. Esimerkiksi Pohjanmaalta tulevat, Hangosta Amerikkaan lähtevät matkustajat odottivat junayhteyttä niiden suojissa. Asemasta luoteeseen on ns. Koritsoninmäki muistona rataa rakentaneiden vankien majoitustiloista. Lisäksi Hyvinkäällä on säilynyt rautatieläisten hautausmaa. Hyvinkään keskustassa sijainneesta VR:n keskuspuutarhasta, joka vastasi asemien istutuksista ja puistoista, on jäljellä omenapuukuja sekä Asemanpuisto. |
||
| Historia | ||
| Helsinki–Hämeenlinna -radan Hyvinkään asema sijoitettiin 1860-luvulla lähelle Nurmijärven ja Hausjärven pitäjien luoteesta kaakkoon kulkevaa rajaa. Sisämaan rannikkoon yhdistänyt rata avautui liikenteelle 1862. Hyvinkään asemanseudusta kasvoi risteysasema, kun rata Hangon talvisatamaan oli valmistunut 1873 maamme ensimmäisenä yksityisenä rautatieyrityksenä sekä Kytäjän kartanon sahan 1909 ja Högforsin tehtaat 1911 rataverkkoon yhdistänyt Hyvinkää-Karkkilan rata.
Rautatiemuseo perustettiin 1898. Se sijaitsi pitkään Helsingin rautatieasemalla ja siirrettiin Hyvinkäälle vasta 1974. Valtionrautateiden 125-vuotisjuhlavuonna 1987 museolle rakennettiin liikkuvan kaluston näyttelyhalli, jonka suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Kasnio-Härö. Hangon radan museoalueen asemakrakennuksen kunnostustyö valmistui 1997. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kustaa Hautala, Hyvinkään seudun historia 1860-1950. Forssa 1951.
Rautatiemuseon vuosikirja 1979. Rautatiemuseo 1980. Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982. Marja Alanko, Hyvinkään kulttuuriympäristön historiallinen kuvaus. Hyvinkää 1985. Matti Bergström, Erkki Einola, Olavi Kilpiö (toim.), Kapeat kiskot - Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet. Suomen Rautatiemuseo 1993. Olavi Junnila, Hyvinkään seudun historia. Hyvinkään kaupunki 1994. Lea Bergström, Keisari Aleksanteri II:n ensimmäinen junamatka Suomessa 1863. Keisarin juna. Romanovit Suomen rautateillä. Suomen Rautatiemuseo. Vammala 1998. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristöohjelma. Hyvinkään kaupunki 2000. Suomen Rautatiemuseon www-sivut: http://www.rautatie.org/web/fi/permexhib.asp (25.6.2008). Leveät kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet. Suomen Rautatiemuseo 2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: liikenteenrakennus; museo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Helsinki - Hämeenlinna -radan Hyvinkään asema. Saara Vilhunen 2007. |
Hangon radan Hyvinkään asema-alueen pakaritupa ja veturitalli. Saara Vilhunen 2007. |
Hanko-Hyvinkää -radan entinen asemarakennus. Saara Vilhunen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU