på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Pori Satakunta
Kokemäenjoen luodot
Kuvaus
Kokemäenjoen suuhaarojen väliset luodot muodostavat monipuolisen virkistys- ja vapaa-ajan alueen teollisuusmaiseman ja Kivi-Porin välittömässä tuntumassa. Kirjurinluoto on varhainen kaupunki- ja kansanpuisto Kuopion Väinölänniemen, Oulun Hupisaarten ja Helsingin kansanpuistojen tapaan. Puisto liittyy kiinteästi teollistuvien kaupunkien kasvuun, jonka tuottamia ongelmia pyrittiin lievittämään puistoilla ja erilaisilla vuokrapalstoilla ja -tonteilla.

Porin keskustan tuntumassa oleva Kokemäenjoen suistoalue muodostuu useista luodoista ja niitä erottavista juopa -päätteisistä jokihaaroista. Rakennuskanta on keskittynyt Kirjurinluodolle, Hevosluodon kaakkoiskärkeen ja Huvilajuopan varrelle, muu alueen ollessa puistoa tai avointa niittyä.

Lähinnä Porin Puuvillan teollisuuslaitoksia oleva Kirjurinluoto on muotoutunut kaupunkipuistoksi 1800-luvun lopulla. Kesäravintola on valmistunut 1910 rakennusmestari Arthur Fagerholmin piirustuksin. Nykyisin aluetta leimaavat erilaiset vuosituhannen vaihteeseen liittyvät toiminnallisen puiston rakenteet, mm. kaupunginpuutarha, kesäkahvilat, kesäteatteri, leikkikenttät, pienoisgolf-rata, uimaranta ja esiintymislavat.

Hanhiluodon ja Kvistinluodon erottavan Huvilajuopa-nimisen kapean suuhaaran molemmille rannoille on rakentunut pitkäksi nauhaksi huvila- ja vapaa-ajanasuntoyhdyskunta, jonka rakennuskanta on pääosin 1900-luvun alkupuolelta. Osin rakennuskanta on uudistunut.

Läntisimmän luodon, Hevosluodon, kaakkoiskärkeen on palstoitettu 1946 siirtolapuutarha-alue, joka käsittää lähes sata siirtolapuutarhamökkiä puutarhoineen.

Luodot ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa.
 
Historia
Kokemäenjoen suistoalueen luodot syntyivät vähitellen maannousun ja Kokemäenjoen yhteisvaikutuksesta. Vielä uuden ajan alkupuolella luodot olivat Porin lahden muodostavaa merenpohjaa.

Kirjurinluoto oli 1800-luvun lopulla ulkomaille vietävän puutavaran varastoalue. Puistosuunnitelma laadittiin 1891 ja rakennustyöt saatiin päätökseen 1897. Porin Anniskeluyhtiö rakennutti saarelle 1910 jugendtyylisen kesäravintolan. Lisäksi Kirjurinluodolla oli uimalaitos, joka purettiin 1900-luvun keskivaihella veden laadun heikennyttyä. Nykyisin Kirjurinluoto on tunnettu vuosittaisista Jazzjuhlista, joista ensimmäinen järjestettiin 1966.

Huvilajuopan huvilayhdyskunta syntyi 1900-luvun alkupuolella kun kaupunki vuokrasi vanhoilta niittypalstoilta maa-aloja "suviasunnon" rakentamista varten. Vuokraajien enemmistö oli teollisuustyöväestöä. Kesäasutusta jatkoi 1946 perustettu siirtolapuutarha.

Porin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätöksellä 2002.
 
Lisätietoa
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. 1990.

Suistolaisten puisto. Porin kansallisen kaupunkipuiston historia ja maisema. Toim. Maunu Häyrynen et al. Porin kaupunki 2004.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kausiasunto; puisto; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Näkymä Kokemäenjoen luodoilta Keski-Porin kirkolle.
 
Kartta: Kokemäenjoen luodot
 
© Museovirasto 2009