 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Pori | Satakunta | |
Kokemäenjoen luodot |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kokemäenjoen luodot | ||
| Kuvaus | ||
| Kokemäenjoen suuhaarojen väliset luodot muodostavat monipuolisen virkistys- ja vapaa-ajan alueen teollisuusmaiseman ja Kivi-Porin välittömässä tuntumassa. Kirjurinluoto on varhainen kaupunki- ja kansanpuisto Kuopion Väinölänniemen, Oulun Hupisaarten ja Helsingin kansanpuistojen tapaan. Puisto liittyy kiinteästi teollistuvien kaupunkien kasvuun, jonka tuottamia ongelmia pyrittiin lievittämään puistoilla ja erilaisilla vuokrapalstoilla ja -tonteilla.
Porin keskustan tuntumassa oleva Kokemäenjoen suistoalue muodostuu useista luodoista ja niitä erottavista juopa -päätteisistä jokihaaroista. Rakennuskanta on keskittynyt Kirjurinluodolle, Hevosluodon kaakkoiskärkeen ja Huvilajuopan varrelle, muu alueen ollessa puistoa tai avointa niittyä. Lähinnä Porin Puuvillan teollisuuslaitoksia oleva Kirjurinluoto on muotoutunut kaupunkipuistoksi 1800-luvun lopulla. Kesäravintola on valmistunut 1910 rakennusmestari Arthur Fagerholmin piirustuksin. Nykyisin aluetta leimaavat erilaiset vuosituhannen vaihteeseen liittyvät toiminnallisen puiston rakenteet, mm. kaupunginpuutarha, kesäkahvilat, kesäteatteri, leikkikenttät, pienoisgolf-rata, uimaranta ja esiintymislavat. Hanhiluodon ja Kvistinluodon erottavan Huvilajuopa-nimisen kapean suuhaaran molemmille rannoille on rakentunut pitkäksi nauhaksi huvila- ja vapaa-ajanasuntoyhdyskunta, jonka rakennuskanta on pääosin 1900-luvun alkupuolelta. Osin rakennuskanta on uudistunut. Läntisimmän luodon, Hevosluodon, kaakkoiskärkeen on palstoitettu 1946 siirtolapuutarha-alue, joka käsittää lähes sata siirtolapuutarhamökkiä puutarhoineen. Luodot ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa. |
||
| Historia | ||
| Kokemäenjoen suistoalueen luodot syntyivät vähitellen maannousun ja Kokemäenjoen yhteisvaikutuksesta. Vielä uuden ajan alkupuolella luodot olivat Porin lahden muodostavaa merenpohjaa.
Kirjurinluoto oli 1800-luvun lopulla ulkomaille vietävän puutavaran varastoalue. Puistosuunnitelma laadittiin 1891 ja rakennustyöt saatiin päätökseen 1897. Porin Anniskeluyhtiö rakennutti saarelle 1910 jugendtyylisen kesäravintolan. Lisäksi Kirjurinluodolla oli uimalaitos, joka purettiin 1900-luvun keskivaihella veden laadun heikennyttyä. Nykyisin Kirjurinluoto on tunnettu vuosittaisista Jazzjuhlista, joista ensimmäinen järjestettiin 1966. Huvilajuopan huvilayhdyskunta syntyi 1900-luvun alkupuolella kun kaupunki vuokrasi vanhoilta niittypalstoilta maa-aloja "suviasunnon" rakentamista varten. Vuokraajien enemmistö oli teollisuustyöväestöä. Kesäasutusta jatkoi 1946 perustettu siirtolapuutarha. Porin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätöksellä 2002. |
||
| Lisätietoa | ||
| Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. 1990.
Suistolaisten puisto. Porin kansallisen kaupunkipuiston historia ja maisema. Toim. Maunu Häyrynen et al. Porin kaupunki 2004. Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; kausiasunto; puisto; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Näkymä Kokemäenjoen luodoilta Keski-Porin kirkolle. Hannu Eerikäinen 2003. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU