på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Ähtäri Etelä-Pohjanmaa
Myllymäen rautatieasema ja asemanseudun kauppa- ja liikerakennukset
Kuvaus
Myllymäki on 1800-1900-luvun vaihteen vilkkaan rautatieasematoiminnan ja alueellisen tukkukaupan myötä syntynyt maaseudun kaupallinen keskus. Asemanseudun liikerakennusten rivistö edustaa ajanjaksoa, jolloin Myllymäki on ollut merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliiketoiminnan keskus.

Tampere – Vaasa –radan Myllymäen asema on puinen uusrenessanssirakennus. Asemarakennus on poikkeuksellisen komea - III luokan tyyppipiirustuksin toteutettu ja ravintolalla varustettu - koska Tampere – Vaasa -rataa rakennettaessa 1879-1882 sitä suunniteltiin Jyväskylän yhteysradan risteysasemaksi. Asema-alueella on myös tavallista isompi asuinkasarmi "Yläkasarmi", joka on rakennettu 1890-luvulla. Radan pohjoispuolella on pieni veturitalli ja paja.

Asemanseudun osin tiiviisti rakennetulle kylänraitille on muodostunut maaseudun kaupan keskus. Asematien ja Palkkikankaantien kulmauksessa on useita 1880-luvulta periytyviä liiketontteja, joissa liiketilat ovat olleet asuntojen yhteydessä. Edelleen toiminnassa olevassa Kallion kaupassa on ollut yhtäjaksoisesti kauppatoimintaa vuodesta 1881. Nykyinen liikerakennus on vuodelta 1911. Asematien puolelta rakennusta on uudistettu 1940-1950-luvulla ajanmukaiseksi mm. kookkain näyteikkunoin.

Kallion kaupan vieressä on Asematiessä kiinni oleva Finnilän komea tukkukaupparakennus sekä kaupan rakentamiseen olennaisesti kuulunut kookas hirsimakasiini. Finnilän kauppakartano on rakennettu 1900 ja laajennettu 1910. Rakennuksessa on sijainnut tukku- ja vähittäisliikkeen konttori, ruokasali, johtajan asuintilat, vähittäiskauppa ja varastohuoneita sekä poikamiesvirkailijoiden tilat yläkerrassa. Aikanaan kauppakartanoon liittyneet pitkät makasiinirivit, puutarha sekä kauempaa matkanneiden hevosmiesten ns. kopestupa ovat kadonneet. Yksi talousrakennus on jäljellä samoin kuin kauempana tiestä sijaitseva aumakattoinen autotalli. Finnilän kauppakartano on ollut Keskon tukkuliikkeen käytössä vuoteen 1965.

Asemanseudun aikanaan vilkkaasta liike-elämästä kertovat myös Palkkikankaantiellä seisovat Virin/ Varpusenlinnan sekä Matikaisen tilat. Edellä mainitun tilan rakennuksissa on ollut niin asuin- kuin liiketoimintaakin. Ylätupa periytyy 1880-luvulta, ja asuinrakennusta on laajennettu kauppias Wiikin toimesta 1894. Pihapiirissä on kaksi hirsirakenteista ulkorakennusta. Matikaisen tilan liiketoimintaa on kestänyt vuodesta 1886 aina 1960-luvulle. Kadunvarteen sijoitettu satulakattoinen yhdistetty liike- ja asuinrakennus on Finnilän rakennuttama 1927, ja se on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Pihapiirin takaosassa on myös uudehko omakotitalo.
 
Historia
Rautatie Tampereelta Vaasaan valmistui 1883 ja Myllymäestä tuli vilkas keskuspaikka. Myllymäen asemalle keskittyi tavaraliikenne, ja se oli Ähtärin henkilöliikenteeseen keskittyneen aseman ohella itäisen ja eteläisen Etelä-Pohjanmaan keskuspaikkoja. Rautatien ansiosta Myllymäellä alkoi vilkas ja alueellisesti merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliiketoiminta.

Rautatie oli 1900-luvun alkukymmeninä alueen huomattavin työllistäjä. Aseman merkitys väheni kuitenkin junien nopeuksien kasvaessa. Myllymäen tavaraliikenteestä merkittävä osa oli aina 1920-luvulle asti puutavarakuljetusta Keski-Suomen metsistä tehtaille. Myös paikkakunnan kaksi tervatehdasta käyttivät raidekuljetusta erityisesti 1900-1905.

Vaasassa toimineen Finnilän kauppahuoneen haarakonttori perustettiin Myllymäelle 1894 ja vähittäis- ja tukkukauppa aloitettiin seuraavana vuonna. Tuolloin Myllymäellä toimi useita kauppiaita; Kaarlo Valkeinen, K.N. Wiik, Yrjö Matikainen ja G. Hänninen. Kauppias C. Finnilä aloitti toimintansa Myllymäellä vuokraamalla nykyisen Virin/Varpusenlinnan ylätuparakennuksen ulkokartanoineen kauppias Wiikiltä, ja Carl Finnilä Oy:n omat toimitilat valmistuivat 1900. Finnilän vähittäiskauppa lopetettiin 1918 ja tukkuliike myytiin 1927 Kauppiaitten Osakeyhtiölle, joka puolestaan liittyi myöhempään Keskoon.

Yhteensä neljä tukkukauppaa sijoitti Etelä-Pohjanmaan konttorinsa Myllymäelle. Keskon lisäksi yksi niistä oli Ähtärin Kuluttajain Osuusliike, jonka päätoimipiste aloitti toimintansa Myllymäellä 1917. Sen toiminta lakkasi 1940-luvun lopulla ja tiloissa toimi myöhemmin mm. kenkäkauppa, kampaamo, pankki ja useita muita liikeyrityksiä. Myllymäellä oli 1920-1930-luvulla pankkien toimitiloja myös Virin ylätuvalla sekä Finnilän nk. kopesturassa.

1960-luvun puolivälissä Myllymäellä oli kaksitoista kauppaa. Myllymäen viimeinen ja suurin tukkuliike Kesko siirsi konttorinsa Myllymäeltä Seinäjoelle 1965. Keskeisen asemansa Myllymäki ja Ähtäri menettivät Parkanon radan valmistuttua 1971.
 
Lisätietoa
E.E. Kivilahti, Myllymäki-seudun historia. Käsikirjoitus. Sl. Sa.

Kymmenvuotias Kesko - Kesko tio år. Kesko. Helsinki 1951.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Juhani Viertola, Ähtärin historia 1918-1980. Vanhan Ruoveden historia III:6/1. Ähtärin kaupunki 1989.

Hannu Sinisalo, Ähtärin historia. 1990.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Paluulippu. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien asema-alueiden uusi käyttö.Tampereen teknillinen korkeakoulu. Arkkitehtuurin osasto, yhdyskuntasuunnittelun laitos. Tampere 2001.

Lauri Putkonen, Kyläkaupasta ostoskeskukseen. Irma Lounatvuori, Lauri Putkonen (toim.), Rakennusperintömme, kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Hämeenlinna 2001.

Markkinoilta markettiin. Euroopan rakennusperintöpäivät. Suomen kotiseutuliitto 2002.

Ähtärin kunnan kotisivut. Myllymäki. http://www.ahtari.fi/Default.aspx?id=445655 (4.2.2008).

Riitta Jaakkola, Vesiteitä kyliin ja kirkolle. Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ähtärin kaupunki 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  kauppa- ja liikerakennus; liikenteenrakennus;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Myllymäen rautatieasema Ähtärissä.

Myllymäen rautatieaseman rakennuksia Ähtärissä.

Kauppa- ja liikerakennukset Myllymäen asemanseudun raitin varrella.
 
Kartta: Myllymäen rautatieasema ja asemanseudun kauppa- ja liikerakennukset
 
© Museovirasto 2009