på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Isojoki Etelä-Pohjanmaa
Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema
Kuvaus
Isojoen kirkko on Isojokilaakson peltomaiseman ja kylärakenteen kiintopiste. Isojokilaakson kirkonkylän ympärillä sekä joen yläjuoksulla Koppelonkylässä on säilynyt perinteistä jokilaakson viereisille mäenharjanteille syntynyttä asutusta. Isojokilaakson vanhoille talonpoikaistaloille ominaista ovat puolitoistakerroksiset pitkät päärakennukset ja niiden suljetut neliömäiset pihapiirit. Alueella on säilynyt runsaasti vanhoja maanteitä reunustavia kiviaitoja.

Isojoen kookas hirsinen ristikirkko kuuluu 1800-luvun alkupuolen ristikirkkoihin. Vanhan hautausmaan ympäröimä kirkko noudattaa C.L. Engelin Alajärvelle ja Lapualle kehittelemää kirkkotyyppiä. Empirekirkon sisäkulmat on viistetty ja ristikeskusta kattavan kookkaan kupolin huipentaa lyhty. Ristivarsia kattavat puuholvit. Kirkon vierellä on puinen kellotapuli vuodelta 1859 ja kirkon kaakkoispuolella on vanha kirkonpaikka.

Kirkon läheisyydessä joen itärannalla on tiettävästi 1700-luvulta peräisin oleva entinen kappalaisen virkatalo, joka toimii Isojoen kotiseutumuseona. Museotoimintaa ennen se toimi pitkään paikkakunnan rippikoulutupana. Samassa pihapiirissä on 1800-luvun puolivälissä kahdessa osassa rakennettu komea Isojoen pappila, joka nykyään palvelee kotiseututalona.

Isojoen länsirannalta avautuu laaja näkymä kirkolle yli jokivarren avoimen viljelymaiseman. Matkan päässä joesta mäenkumpareella ovat mm. Sorilan, Hakolan ja Pietarin tilat. Paikalle on sijoittunut talonpoikaista rakennuskantaa sekä pienempiä asuinrakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Isojokea länsirannalla, hieman kirkolta alavirtaan sijaitsevan Pihlajan pihasta aukeaa näkymä avoimen jokilaakson yli Isojoen kirkolle. Päärakennus on 1800-luvun lopusta ja sijoitettu pihaan pohjois-eteläsuunnassa. Talousrakennuksiin kuuluu vanha luttiaitta sekä pieni otsa-aitta sekä uusia karjatalouden tuotantorakennuksia. Asuinrakennuksessa on kahdella sisäänkäynnillä varustettu kuisti. Koko rakennuksen ulkoverhous on viimeistelty taidokkaasti ja harkiten ikkunoiden pielilautoja ja räystäiden aluslaudoitusta myöten.

Viereisen Wiitalähteen (Viitalan) tilalle johtava tie on reunustettu molemmin puolin korkein kiviaidoin ja koivu- ja kuusirivein. Päärakennus, jota on kunnostettu 2006, on varustettu poikkipäädyin ja kuistilla. Tilaan kuuluu vanhoja ulkorakennuksia. Perinteistä rakennuskantaa on myös läheisillä Kankaanpään ja Keskipihlajan tiloilla. Keskipihlajan punamullattu asuinrakennus on sijoitettu maantien varteen. Kookas kuisti on keltamullattu. Pihan pohjoissivua suojaa hirsirakenteinen navetta ja pihapiiriin kuuluu lisäksi sauna, kaksi aitta ja liiveri.

Isojoen ylävirralla mäenharjanteelle rakentuneelta Koppelonkylältä avautuu viljelymaisema Isojoen laaksoon. Kylän rakennuskanta on säilynyt perinteisenä rakentamisen mittakaavalta ja sijoittelulta. Taloista voidaan mainita Koppelokorven umpipiha, jossa on viimeistään 1800-luvulta periytyvä päärakennus sekä ns. pikkutupa 1900-luvun alusta. Tien länsipuolella on talousrakennuksia. Niskalan talon pihapiiristä avautuvat näkymät Kortteenkylään joen vastarannalle.
 
Historia
Isojoki oli eräaluetta, kunnes Kustaa Vaasan aikana erämaita asutettiin ja otettiin viljelyksille. Asutus asettui jokilaakson viljaville maille. Metsä olivat isoonjakoon saakka yhteismetsiä, joissa harjoitettiin runsaasti tervanpolttoa 1700-luvulla.

Isojokelaiset kuuluivat aluksi Närpiön seurakuntaan, mutta vuodesta 1594 Lapväärtin kappeliin ja vuodesta 1607 Lapväärtin kirkkoherrakuntaan. Isojoen kirkon rakennuspaikaksi oli esillä mm. Vanhankylän seutu mutta silloisen mahtimiehen Luukas Svartin toimesta ryhdyttiin ensitöiksi rakentamaan saarnahuonetta nykyiseen kirkonkylään. Hanke oli suuri silloisen Isojoen 30:lle perheelle mutta saarnahuone valmistui 1733 ja oli käytössä noin sata vuotta.

1820-luvulla aloitettiin toimet uuden kirkon rakentamiseksi. Monien kokousten jälkeen kirkon piirustukset tilattiin Carl Ludvig Engeliltä. Kirkon rakennustyöhön ryhdyttiin heti suunnitelmien valmistuttua. Työmaan mestariksi palkattiin Erik Kuorikoski. Ristikirkko valmistui 1833.

Isojoen seurakunta itsenäistyi 1855. Isojoki eriytyi omaksi nimismiespiiriksi 1884 ja omaksi käräjäkunnaksi 1888. Ensimmäinen itsenäinen kuntakokous pidettiin pappilassa 1868.
 
Lisätietoa
Olavi A. Antila (toim.), Perinnealbumi: Etelä-Pohjanmaa 1. Vaasa 1981.

Mirjam Pihlaja, Isojoen pitäjän kirja. Vaasa 1984.

Esko Hernesharju (toim.), Vanhankylän kyläkirja. Vaasa 1990.

Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11. Vaasa 1994.

Päivi Anttila, Mika Sivil, Mirkka Niemi ja Liisa Maria Rautio, Siironjoen ja Vesijärven nykytila ja kehittämismahdollisuudet. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2001.

Esko Hernesharju, Ei otsikkoa. Kotiseutumme, Kaskinen-Kristiinankaupunki- Lapväärtti-Sipyy-Tiukka- Karijoki-Isojoki. 2005.

Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kellotapuli; kirkko; kylä; lainamakasiini; pappila; pihapiiri;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Koppelonkylän kulttuurimaisemaa Isojoella.

Isojoen kirkko.

Koppelonkylää Isojoella.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema
 
© Museovirasto 2009