 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Uurainen | Keski-Suomi | |
Uuraisten kirkko ja ympäröivä kulttuurimaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Uuraisten kirkko ja ympäröivä kulttuurimaisema | ||
| Kuvaus | ||
| Uuraisten kirkko on 1900-luvun alussa toteutettu vanhan, 1800-luvun alun kirkon rakennusaineista ja sen pohjamuotoa noudattaen. Arkkitehti Yrjö Blomstedt on suunnitellut kirkon ulkoasua, jossa näkyvät sekä Blomstedtin suomalaisen rakennustyylin kunnioitus että pyrkimys soveltaa kansankulttuuria myös uudessa suunnittelussa.
Uuraisten kirkko sijaitsee kirkonkylän taajaman ulkopuolella rotkolaakson rinteen kupeessa. Erillisellä saarekkeellaan kirkko hallitsee jyrkästi polveilevaa rinnepeltomaisemaa. Kirkon miljööseen kuuluvat vanha ja uusi hautausmaa sekä viljamakasiini sekä peltokaistaleet, jotka avaavat näkymiä vesistöihin ja kauemmas suurmaisemaan. Arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnitelmien mukaan 1900-luvun alussa rakennettu Uuraisten puukirkko pohjautuu 1803 valmistuneen, merkittävän pohjalaisen kirkonrakentajan Jacob Rijfin johdolla rakennettuun, ristikirkkoon ja noudattaa sen muotoa. Aumakattoinen kirkko on tasavartinen, sisäviisteinen puinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen lanterniini. Arkkitehti Yrjö Blomstedtin kädenjälki näkyy etenkin rakennuksen kansallisromanttisissa yksityiskohdissa ja ornamenteissa. Yli tuhannen sydämen muotoisen puuleikkauksen ansiosta sitä kutsutaan "Avointen sydänten kirkoksi". Kirkonmäellä kohoaa erillinen, kirkkoa vanhempi puinen kellotapuli ja pitäjän makasiini. Kirkon ympärillä on pieni vanha hautausmaa. Kirkkomiljööseen kuuluu myös uusi hautausmaa. Kirkon ohitse kulkee jyrkästi laskien ja nousten peltoaukion tiloille johtava Kirkkotie. |
||
| Historia | ||
| Uurainen perustettiin Saarijärven rukoushuonekunnaksi 1801 Kuukkajärven eli Minkkilän nimellä. Kappeliksi Uurainen tuli 1856 ja seurakunnaksi 1868.
Uuraisten ensimmäinen, Jacob Rijfin suunnittelema rukoushuone rakennettiin 1803. Nykyinen kirkko rakennettiin samalle paikalle 1905. Kirkon suunnitelmat laati arkkitehti Yrjö Blomstedt ja rakentajaksi valittiin Juho Kaisko Pirkkalasta. Suomalainen rakennustyyli oli 1895 arkkitehdiksi valmistuneen Yrjö Blomstedtin tavoite, jonka hyväksi hän toimi sekä arkkitehtina että puukäsityön ja piirustuksen lehtorina Jyväskylän seminaarissa. Uuraisten kirkon viimeisimmän kunnostuksen suunnitteli arkkitehti Tuija Ilves. Tapulin rakensi Juho Jaakko Jaakonpoika Kuorikoski 1882. Hän oli laatinut tapulia varten piirustukset, joita ei kuitenkaan hyväksytty Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Niinpä Kuorikoski pystytti tapulin lääninarkkitehti Alfred Cavénin tekemien piirustusten mukaisesti. Jykevät katovuosien varalle rakennetut siemenviljan hirsimakasiinit yleistyivät 1800-luvun puolivälin jälkeen ja sijoitettiin usein kirkon tuntumaan. Uuraisten kotiseutumuseo toimii 1860 rakennetussa viljamakasiinissa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kansallisromantikon elämäntyö. Näyttely arkkitehti Yrjö Blomstedtin elämästä ja toiminnasta. Keski-Suomen museon 50-vuotisjuhlanäyttely. Keski-Suomen museon julkaisu, 1982.
Auli Jämsänen, Arkkitehti Yrjö Blomstedt Keski-Suomessa. Keski-Suomen museon julkaisu 19, 1992. Hannu Sinisalo, Uurainen. Kuukan kappelista nykypäivään 1868-1993. Uuraisten kunta 1993. Virva Savolainen, Katse Kuukan raitille - Uuraisten kulttuuriympäristöohjelma. 2005. Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kellotapuli; kirkko; lainamakasiini; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; kulttuurimaisema; | ||
Uuraisten kirkko. Hannu Vallas 2002. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU