på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Lohja Uusimaa
Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema
Kuvaus
Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaiseman arvo perustuu kirkonkylän maisemallisesti poikkeukselliseen sijaintiin ja maantien varren rakennuskantaan. Raitti rakennuksineen on suomalaiselle kirkokylälle tyypillinen, yhtenäinen ja hyvin säilynyt.

Karjalohjan kirkonkylä sijaitsee Lohjanjärven ja Puujärven välisellä, kapealla Pukkilanharjulla, joka on osa toista Salpausselkää. Puujärven puoleinen harjun rinne kohoaa jyrkästi 30-40 m ympäristöstään ja harjun kaakkois- ja itäpuolella viljelyyn otetut savitasangot laskeutuvat loivasti kohti Lohjanjärveä.

Nykyinen rakennuskanta seuraa nauhamaisesti Pukkilanharjua ja sen itäreunalla kulkevaa kirkonkylän raittia. Raitin varressa on pääasiassa 1900-luvun alkupuolella rakennettuja julkisia rakennuksia kuten seurantalo, kunnantalo, kauppoja, pankkeja, koulu sekä käsityöläisten ja seurakunnan ja kirkon virkamiesten asuinrakennuksia. Raitin varressa ovat myös Pukkilan ja Hakosen kantatilojen päärakennukset. Harjun satulakohdassa sijaitseva 1800-luvun loppupuolella rakennettu harmaakivikirkko, joka on palanut ja kunnostettu uudelleen käyttöön. Sen vieressä on uusi, matala monitoimirakennus, ns. lasikirkko.

Pappila sijaitsee Lohjanjärven rannassa ja viljelyaukean etelälaidassa on Kourjoen tilakeskus.
 
Historia
Kirkonkylä käsittää osia Lohjantaipaleen, Pappilan, Ilmoniemen ja myöhemmin muodostetun Ahtialan (osa Kuorjokea) maarekisterikylistä. Kirkonkylän raitti on osa keskiaikaista yhdystietä Suurelta rantatieltä Pohjasta ns. Yliselle Uudenmaantielle.

Karjalohja oli Karjaan seurakunnan kappelina ainakin vuodesta 1531 lähtien. Seurakunta itsenäistyi 1614. Ensimmäinen kirkko rakennettiin lähelle nykyistä pappilaa, Pappilanniemeen. Pitäjän neljäs kirkko oli lääninarkkitehti Jean Wiikin suunnittelema, vuosina 1857-60 harmaakivestä rakennettu päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkko tuhoutui tulipalossa 21.9.1970. Palaneen kirkon viereen on rakennettu ns. lasikirkko eli monitoimikirkko 1977. Uuden kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Sakari Laitinen ja Paavo Mänttäri.

Karjalohjan kirkkoherranpappila on ollut samalla paikalla 1600-luvulta. Nykyinen päärakennus rakennettiin 1828-30 H.J. Svahnin johdolla.

Kirkonkylän koulu on 1870-luvulta, kunnantalo vuosilta 1908-09, Nuoriso- ja maamiesseurantalo vuodelta 1911 ja rukoushuone vuodelta 1914. Käsityöläisten taloista esimerkiksi kyläsuutarin talo on vuodelta 1888 ja nahkurin talo vuodelta 1924. Raitin varressa sijaitseville tonteille ominaisia piirteitä ovat terassoinnit ja kivipengerrykset sekä puutarha- ja puistomaisuus.
 
Lisätietoa
Päivi Tahvanainen, Länsi-Uudenmaan kulttuurimaisemainventointi. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Lohja 1990.

Tauno Tukkinen, Karjalohjan vanhat rakennukset I. Uudenmaan liiton julkaisuja E28 - 1996. Helsinki 1996.

Veikko Kallio (toim.), Karjalohja. Itsenäisen väen pitäjä. Vammala 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; koulu; kylä; muu hallintorakennus; pappila; pihapiiri; seurantalo; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Karjalohjan kirkonkylä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema
 
© Museovirasto 2009