 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Karijoki | Etelä-Pohjanmaa | |
Karijoen kirkkoympäristö |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Karijoen kirkkoympäristö | ||
| Kuvaus | ||
| Karijoen kirkko on pienen, suomenkielisen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan raja-alueelle 1800-luvun alussa perustetun seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka on rakennettu tunnetun pohjalaisen kirkonrakentaja Salomon Köykän (Köhlström) johdolla. Kirkko ja siihen liittyvä Palkkamäen pappila kuvastavat Teuvan- ja Karijoen varren suomenkielisen asutuksen vaurastumista ja asutuksen voimistumista 1700-luvulta 1800-luvun loppupuolelle.
Karijoen kirkko sijaitsee Palkkamäellä Karijoen keskustaajaman pohjoispuolella. Karijoen kirkko on erivartinen ristikirkko vuodelta 1812. Eteläisessä ristivarressa kohoava moninivelinen torni on tyypillinen kirkon piirtäneen Salomon Köykän (Köhlström)suunnittelemille kirkoille. Kirkon kellot ovat vuosilta 1807 ja 1816. Kirkkosali on sävyltään keltainen ja valkeita holveja kiertää maalattu koristefriisi. Koristeellisen saarnatuolin itäisen ja pohjoisen ristivarren nurkassa on tehnyt karijokinen puuseppä Mikael (Mikkel) Sundstedt. Kirkko sijaitsee kivimuurilla reunustetun kirkkomaan lounaissivulla. Kirkon itäpuolella on hirsinen talvihauta ja hautausmaan itälaidalla samoin hirsirakenteinen ruumishuone. Hautausmaata on laajennettu 1960-luvun lopulla. Kirkkoa vastapäätä tien toisella puolella on Palkkamäen pappila, jonka puolitoistakerroksinen päärakennus on vuodelta 1877. Pihapiirissä on yksi ulkorakennus, mutta suurin osa talousrakennuksista ei ole säilynyt. Pappilan pihapiirin etelälaidalla on seurakuntatalo. |
||
| Historia | ||
| Karijoen kylä kuului alun perin Närpiöön, jonka Norrmarckin kylässä asui kaksi ja Kakkarinjoella kolme talonpoikaa 1586. Aivan 1500-luvun lopulla taloja oli neljä. Taloluku lähti nousuun vasta 1700-luvulla, kun tervanpoltto ja isojako antoivat toimeentulomahdollisuuden uudistilallisille. Tilojen määrä nousi 1700-luvun puolivälin jälkeen, ja tuolloin perustettiin mm. Pakkamäkenä tunnettu pappila.
Karijoki kuului vuodesta 1594 Lapväärtin kappeliin ja vuodesta 1607 Lapväärtin seurakuntaan. Karijokiset anoivat lupaa oman kirkon rakentamiseen 1797, ja kirkkoa ryhdyttiin pystyttämään 1802. Piirustukset saatiin Jalasjärven kirkon suunnittelijalta, jalasjärveläiseltä torpparilta Salomon Köykältä (Köhlström). Suunnitelmia muokattiin rakentamisen aikana. Rakentaminen edistyi hitaasti ja 1808 Suomen sota keskeytti työt. Kirkko valmistui 1811 ja vihittiin käyttöön 12.1.1812. Kappelioikeuden Karijoki sai 1817 ja omaksi seurakunnaksi se irtautui Lapväärtistä 1862. Viimeistään 1903-1904 tehdyissä muutostöissä kirkko maalattiin ulkoa valkoiseksi. Samaan aikaan sisätiloihin tehtiin maalauskoristelua, joka peitettiin 1950-luvulla ja palautettiin uudelleen nähtäville 1977. Nykyisen keltaisen värityksensä kirkko sai 1972. |
||
| Lisätietoa | ||
| Olavi A. Antila (toim.), Perinnealbumi: Etelä-Pohjanmaa 1. Vaasa 1981.
Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11. Vaasa 1994. Helena Teräväinen, Lakiaa ja Komiaa; kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaan kulttuuriympäristöohjelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vaasa 2003. Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; pappila; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Karijoen kirkko. Maria Kurtén 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU