Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa

Nurmon kirkonseutu

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Nurmon kirkonseutu
Kuvaus
Nurmon kirkonseutu on jokivarressa peltolakeuksien keskellä sijaitseva pienimuotoinen, hyvin säilynyt eteläpohjalainen kirkkoympäristö kirkkoineen, tapuleineen, hautausmaineen ja kirkkoaukioineen. Nurmon kirkko ja tapuli ovat tunnetun alahärmäläisen Hakolan kirkonrakentajasuvun työtä.

Kirkkomiljööseen liittyy Loukon talon pihapiiri, jossa on säilynyt useita vanhoja rakennuksia. Loukon vilja-aitat rajaavat kirkkoaukiota.

Nurmon kirkko on 1779 valmistunut ristikirkko, jota ympäröi kiviaidan reunustama hautausmaa. Kirkkomaan rakennuksia ovat kellotapuli ja kirkon muotoa jäljittelevä 1928 rakennettu siunauskappeli. Tapulin seinässä on kuortanelaisen koristeveistäjä Heikki Mikkilän 1840-luvulla tekemä vaivaispoika. Sankarihaudoilla on Kalervo Kallion veistämä sankaripatsas.
 
Historia
Alunperin Lapuan emäseurakuntaan kuuluneen Nurmon kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1727 ja pappila 1766. Nykyinen eli toinen kirkko on alahärmäläisten Antti ja Kaappo Hakolan 1779 rakentama. Alkuperäinen punainen ulkoväri muutettiin vaaleaksi 1913. Kirkon vieressä oleva pohjalaistyylinen renessanssitapuli rakennettiin 1770.

Vanhin säilynyt tieto Loukon tilasta on vuoden 1562 kymmenysveroluettelossa. Tila säilyi Louko-suvun omistuksessa aina 1830-luvun lopulle asti, jolloin sen osti Östermyran ruukin isäntä G.A. Wasastjerna, joka rakennutti ruukinkartanon ulkotilalle uuden päärakennuksen.

Nurmo itsenäistyi kirkkoherrakunnaksi 1879. Seinäjoen kappeli Nurmosta tuli 2009.
 
Lisätietoa
Ilkka Takala, Nurmon seurakunnan vaiheita. 1965.

Nurmon kirja. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu 2. Julk. Nurmoo-seura; toim. Vuokko Kivisaari 1974.

J. V. Talvitie, Vuosisatain saatossa. Nurmon 200-vuotias ristikirkko. Nurmon seurakunta 1979.

Armas Luukko, Aarre Läntinen, Olavi Latikka, Nurmon historia 1-3. Nurmon kunta 1983, 1994.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan kulttuuriympäristöohjelma, Länsi-Suomen ympäristökeskus. Vaasa 2003.

Merja Suomela, Nurmon keskustan osayleiskaava-alueen inventointi. Nurmon kunta. Maa ja Vesi Oy 2004. KIOSKI-tietokanta, Länsi-Suomen ympäristökeskus. 20.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; kellotapuli; kirkko; kylä; museo; pappila; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Nurmon kirkko ja tapuli. Johanna Forsius 2007
Nurmon kirkko ja tapuli. Johanna Forsius 2007.
Nurmon kirkon siunauskappeli. Johanna Forsius 2007
Nurmon kirkon siunauskappeli. Johanna Forsius 2007.
Nurmon sankarihautausmaa. Johanna Forsius 2007
Nurmon sankarihautausmaa. Johanna Forsius 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009