på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Masku Varsinais-Suomi
Nyynäisten kartanomaisema
Kuvaus
Nyynäisten kartanon ja kruunun virkatalon kulttuurihistoriallinen merkitys perustuu ennen muuta sen historiallisiin vaiheisiin keskiaikaisena asumakartanona sekä kruunun virkatalona sekä maisemalliseen asemaan Mietoisten ja Lemun laajalla viljelystasangolla.

Nyynäisten kartano sijaitsee entisellä Lemunlahden merenpohjalla. Tila on sijoittunut mäenkumpareelle ja sitä ympäröi tasainen ja avoin viljelysmaisema, mihin kuuluvat myös toisen maailmansodan jälkeen lohkotut siirtoväen tilat.

Nyynäisten nykyiset rakennukset ovat ryhmittyneet jalopuita kasvavan vanhan kartanon pihapiirin alueelle. Keskiaikaisesta rakennuskannasta kivikartanoineen on jäljellä 1500-luvulta peräisin olevia kellareita. Nykyinen päärakennus on mahdollisesti 1700-luvulta. Piha-alueen länsilaidalla sijaitseva pitkä, punamullattu asuinrakennus on siirretty nykyiselle paikalle 1800-luvun alussa. Kapearunkoinen rakennus käsittää paritupajärjestyksen mukaisesti tupatilat keskellä sijaitsevan eteisen molemmin puolin. Lisähuoneet on rakennettu molempiin päätyihin. Kiinteän sisutuksen muutamat yksityiskohdat, mm. barokkiovet viittaavat varhaiseen rakentamisajankohtaan. Rakennuksen siirtovaiheesta ovat peräisin salin ja eteistilan empireovet kehyslistoineen. Vanhoja talousrakennuksia on useita.
 
Historia
Keskiajalla Nyynäinen oli Suomen merkittävimpiä kartanoita ja se saattoi alkujaan olla yksi Suomen rannikon varhaisia kuninkaankartanoita. Ensimmäinen tiedossa oleva omistaja oli Turun linnanpäällikkö Klaus Lydekenpoika Diekn 1400-luvun alussa. Paikalla tiedetään olleen 1500-luvulla kivestä tehty kartanorakennus, joka paloi 1527. Isossa reduktiossa 1681 läänitys peruutettiin kruunulle ja se määrättiin ruotujakolaitoksen organisoinnin yhteydessä everstiluutnantin virkataloksi. Virkatalo annettiin jo 1791 vuokralle. Nyynäisten kartanolle kuului useita alustalaistaloja ja torppia jo 1600-luvulta lähtien.

Nykyinen päärakennus siirrettiin mahdollisesti pihan lounaisreunasta 1811. Satulakattoinen luonnonkivinavetta valmistui 1870-luvulla ja hirsirunkoinen härkätallirakennus 1884. Meijeri rakennettiin 1920. Tilan kellari periytyy 1500-luvun alusta, mutta sen päälle rakennettu pitkä verstas- ja asuinrakennus valmistui vuosien 1938-1939 välillä. Nyynäisten tila ostettiin kruunulta 1946.
 
Lisätietoa
Eino Jutikkala - Gabriel Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat II. 1941.

Irma Lounatvuori, Mallin mukaan maan tavalla. Museovirasto 1996.

Elina Pursimo, Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 6. Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä. Lemun kotiseutuyhdistys 2000.

Georg Haggrén, Kartanoläänien ketju keskiaikaisessa “Pohjois-Suomessa”. Artikkeli. Suomen keskiajan arkeologian seura. SKAS 3/2004.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Nyynäisten kartanon viljelymaisemaa.

Nyynäisten kartanon viljelymaisemaa.

Nyynäisten kartano.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Nyynäisten kartanomaisema
 
© Museovirasto 2009