på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Raasepori Salo
Kosken ruukinalue
 
Kuvaus
Kosken ruukki on 1600-luvulla perustettu suurvalta-ajan rautaruukki, joka liittyy teollisuushistoriallisesti merkittävään Länsi-Uudenmaan rautaruukkien ketjuun. Koskella 1800-luvun loppupuolelle harjoitetun raudan- ja kuparinjalostuksen ohella ruukinaluetta on muovannut muu Kiskonjoen vesivoimaan tukeutunut teollinen toiminta sekä karjatalous.

Kosken ruukinalue sijaitsee viljelysten ympäröimänä Kiskonjoen varrella ja jakautuu ruukinkartanon ja talousrakennusten alueeseen sekä tuotantorakennusten alueeseen. Ruukinkartano sivurakennuksineen ja kirkkoineen on korkealla mäellä, talousrakennukset omana ryhmänään mäen alarinteessä ja tuotantorakennukset joen toisella puolen. Ruukinalueelta johtavat puuistutuksin reunustetut kujat Fiskarsin suuntaan ja Perniön kirkolle päin. Ruukin asemakaava on osittain peräisin 1600-luvulta ja 1730-luvulta, mutta lopullisen asunsa se on saanut 1900-luvun alussa puutarhasommitelmien valmistuttua.

Ruukinkartanoa ja työväenasuntoja, joiden vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, ympäröi puisto. Päärakennus on alkuaan ollut keskeissalijakoinen, yksikerroksinen ja satulakattoinen. Päärakennusta on korotettu ja sekä sille että sivurakennuksille on luotu 1700-luvun kartanoarkkitehtuuria mukaileva ulkoasu säterikattoineen arkkitehti Jarl Eklundin 1920-luvulla suunnittelemassa korjaus- ja muutostyössä.

Kartanon pihapiirissä on 1780-luvulla Antskogin ruukilta siirretty kirkko. Tasavartisen ristikirkon korkealle kohoavat tynnyriholvit ovat puupintaiset. Ovelliset penkit ovat alkuperäiset. Alttarilaite, jonka keskushahmona on seisova Kristusfiguuri, sekä saarnastuoli kuuluvat barokkiajan veistotaiteen hienoimpiin taideteoksiin maassamme. Ne ovat todennäköisesti peräisin Burchardt Prechtin työpajasta Tukholmasta ja hankittu 1694 Uplannissa sijaitsevan Forsmarkin tehdasseurakunnan kirkkoon, josta ne on ostettu Koskelle 1800.

Kosken ruukin tärkeimmät tuotantorakennukset Kiskonjoen varrella ovat pääosin hävinneet. Kaksi erikoista metallin jalostukseen liittyvää rakennusta on säilynyt ja joen itärannalla lähellä siltaa on kaksi toisiinsa kiinni rakennettua, slagitiilestä holvattua hiiliuunia. Noin kahden kilometrin päässä joen yläjuoksulla on John von Julinin rakennuttama, 1826 valmistunut kanavasulku.

Karjatalousrakennukset ruukinkartanon alapuolella muodostavat tiiviin ja edustavan kokonaisuuden kaudelta, jolloin ruukki on muuttunut merkittäväksi maatilaksi. Ne on rakennettu slagitiilistä 1870-luvulla lukuunottamatta tallia ja varastoa vuosilta 1919-1922.
 
Historia
Kosken ruukki perustettiin 1679 historialliseen Perniön pitäjään, kun vuorikollegion asessori Daniel Faxell (aateloituna Cronmarck) sai privilegion kahden masuunin ja neljän kankirautavasaran perustamiseksi Kosken kruununratsutilan maalle. Koski oli ensimmäinen suuren Pohjan sodan jälkeen toimintansa aloittanut ruukki Suomessa.

Kosken ruukki liitettiin maatiloineen Fiskarsin ruukkiin 1737. Orijärven ratsutilan mailta Kiskosta löytyi 1757 kuparimalmia, jota ryhdyttiin jalostamaan Koskella. Ruukin omistajaksi tuli 1783 Bengt Magnus Björkman, joka omisti myös Orisbergin, Fiskarsin ja Antskogin ruukit. Vuodesta 1822 ruukki ja kaivos kuuluivat turkulaiselle John Jakob Julinille. Kuparimalmin kuljetus Orijärven kaivokselta Koskelle helpottui, kun Julin rakennutti 1826 Kiskonjokeen sulun, yhden Suomen ensimmäisistä.

Kuparin valmistus lakkasi vuoteen 1867 mennessä ja raudanvalmistus päättyi, kun ruukki paloi 1890. Kreivi C. Mannerheim perusti 1869 Koskenjoen länsirannalle kimröökitehtaan, jonka toiminta jatkui Albert von Julinin omistuksessa vuoteen 1918. Teollista perinnettä Koskella jatkoivat sen jälkeen 1908-1909 rakennetut sähkövoimalaitos, mylly ja saha. 1800-luvun puolivälistä alkaen Koskesta kehittyi huomattava maanviljelystila.

Ruukkialueen ensimmäinen kirkko rakennettiin pian ruukin perustamisen jälkeen 1680-luvulla. Kirkko korvattiin nykyisellä 1786 vihityllä, alunperin Antskogin ruukille 1760-luvulla rakennetulla kirkolla. Ruukkiseurakunta lakkautettiin 1869.
 
Lisätietoa
Gabriel Nikander, Koskis bruk. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928.

Eevert Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882. Historiallisia tutkimuksia XXXI;2. 1948.

Tove Riska, Kosken tehtaan kirkko. Suomen kirkot 5. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1968.

C.J. Gardberg, Kaj Dahl, Suomalaisia kartanoita. 1989.

Asko Salokorpi, Suomen rautaruukit. Keuruu 1999.

Perniön kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kirkko; ruukki; talousrakennus; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kosken ruukinkartano.

Kosken ruukin talouspiha talleineen.

Kollarinpelto Kiskonjoen laaksossa Kosken ruukinalueella.
 
Kartta: Kosken ruukinalue, Raasepori
Kartta: Kosken ruukinalue, Salo
 
© Museovirasto 2009