Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Rovaniemi Lappi

Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta
Kuvaus
Kemijoen varteen Kemijoki Oy:n valtakunnallista sähköntuotantoa varten rakennuttama Pirttikosken voimalaitos yhdyskuntineen on ollut laajuudeltaan ja rakennustekniikaltaan yksi Lapin merkittävimmistä rakennushankkeista. Pirttikoski on yksi Suomen kolmesta tunnelivoimalaitoksesta, jonka konesali kallioseinineen on erityisen vaikuttava.

Pirttikosken jyrkkäpiirteinen luonto on määrännyt rakennusten sijoittelua, mutta on antanut toisaalta mahdollisuuden Kemijokivarren voimalaitossuunnitteluun kokonaisuutena.

Pirttikosken 1957-60 rakennettu betoninen voimalaitos sijaitsee metsäympäristössä, korkeiden rantatöyräiden välissä. Maisemaa hallitsevat voimalaitoksen puoleisen rannan louhitut kallionleikkaukset ja Kemijoen uoma.
Kemijoen länsirannalla on voimalaitoksen työntekijöiden asuma-alue 1950-luvulta. Toistakymmentä rivitaloa käsittää kaikkiaan 65 asuntoa. Tiilikatteiset, valkeat rivitalot on ryhmitelty ja porrastettu maaston mukaan pitkärunkoisten mäntyjen katveeseen.

Voimalaitoksen 1950-luvulla rakennettu seuratalo, Luusuanpirtti, on voimalan länsipuolella, maantien varressa.
 
Historia
Pirttikosken voimalaitos oli Kemijoen kahdeksan voimalaitoksen sarjassa aikajärjestyksessä toinen. Rakennustyöt käynnistyivät kevättalvella 1956 ja kestivät kolme vuotta. Voimalaitoksen pääsuunnittelijan toimi Harry Sistonen.

Niemen läpi louhittiin kallioon 2500 metriä pitkä tunneli. Sen alkupää laajennettiin aaltoilutilaksi, loppupäähän muodostui alakanava, jonka pituus on 590 metriä.

Pirttikosken voimalaitos kytkettiin valtakunnanverkkoon joulukuussa 1959 ja toinen koneisto saatiin käyntiin keväällä 1960.

Luusuanpirtti valmistui 1958 ja sen suunnittelivat Kai Blomstedt ja Birger Stenbäck. He suunnittelivat alueelle myös asuinrakennuksia.
 
Lisätietoa
Raimo Seppälä, Nykyinen Kemijoki. Keuruu 1976.

Sakari Virtanen, Lapin leivän isä 100 vuotta – Kemiyhtiön
historia. Jyväskylä 1993.

Susanna Runtti, ”Rovaniemi sota - ja jälleenrakennusvuosina 1939–1955”. Rovaniemen historia vuoteen 1990, jokivarsien kasvatit ja junantuomat. 1997.

Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1997.

Päivi Mikola, Voimalaitoskylä Pirttikoski. Lapin maakuntamuseon monisteita 4. Rovaniemi 1999.
 
kohteeseen sisältyy:  seurantalo; työväen asuintalo; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Pirttikosken voimalaitos Rovaniemellä. Johanna Forsius 2007
Pirttikosken voimalaitos Rovaniemellä. Johanna Forsius 2007.
Jokimaisemaa Pirttikosken voimalaitoksen alueella. Johanna Forsius 2007
Jokimaisemaa Pirttikosken voimalaitoksen alueella. Johanna Forsius 2007.
Pirttikosken voimalaitoksen työntekijöiden asuinalue. Johanna Forsius 2007
Pirttikosken voimalaitoksen työntekijöiden asuinalue. Johanna Forsius 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009