på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Savitaipale Etelä-Karjala
Partakosken, Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnakkeet
Kuvaus
Savitaipaleen linnakkeet ovat osa Katariina II:n käskystä suunniteltua ja 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla rakennettua Pietarin puolustusjärjestelmää. Kärnäkoski ja Partakoski ovat Ristiina-Lappeenranta -maantien ja Saimaan venäläisen tykkivenelaivaston suojaksi rakennettuja linnakkeita. Järvitaipaleen linnake on rakennettu suojaamaan sisemmän Salpausselän kulkureittiä.

Partakosken maastoa myötäilevän varustuksen tavoin Kärnäkosken hyvin säilynyt linnake on muodoltaan epäsäännöllinen. Linnoituslaitteita yhdistää vanha, maisemallisesti arvokas Partakosken tie. Kärnäkosken kaksiaukkoinen kiviholvisilta on vuodelta 1886 ja yhdessä 1830-luvulla rakennetun myllyn kanssa se muodostaa kiintoisan kokonaisuuden. Myös Partakosken kauniissa koskimaisemassa on kaksiaukkoinen kiviholvisilta, joka on rakennettu 1900-luvun alussa.

Järvitaipaleen vartiolinnake on pieni, kahdeksan bastionia käsittävä pitkänomainen varustus, jonka sisällä oli kymmenkunta rakennusta.

Savitaipaleen linnoitusalueet ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisemanähtävyyksiä.
 
Historia
Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin välinen raja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja halkaisi Saimaan. Ruotsi pyrki Hattujen sodalla valtaamaan takaisin Venäjälle menettämiään alueita, mutta joutuikin luovuttamaan uusia alueita. Uuden rajan turvaksi rakennettiin linnakkeita sekä Ruotsin että Venäjän puolelle. Näistä yksi on venäläisten rakentama Partakosken linnake.

Kustaan sota, jolla Kustaa III pyrki saamaan takaisin Venäjälle menetettyjä maa-alueita, päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan 1790. Sodan seurauksena Venäjän Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Linnoitusvyöhyke rakennettiin 1791-1792 kenraali Aleksandr Suvorovin (1730-1800) johdolla.

Kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin Savitaipaleen seudun Kärnäkosken ja Järvitaipaleen lisäksi nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan sekä Anjalankoskelle Liikkala (ks. erilliset kohteet). Kärnäkoskelle, Lappeenrantaan ja Savonlinnaan perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat (ks. Suvorovin kanavat -kohde). Partakosken linnoitustyöt oli aloitettu jo Turun rauhan 1743 jälkeen, ja varustukset korjattiin uusien linnakkeiden rakentamisen yhteydessä.

Linnakkeet menettivät merkityksensä rajalinnakkeina vuoden 1809 jälkeen, ja Venäjä lakkautti ne.

Kärnäkosken linnaketta on kunnostettu 1980-1990-luvulla Museoviraston johdolla työllisyystöinä.
 
Lisätietoa
Kaakkois-Suomen vanhat maalinnoitukset. Sotasokeat 1974.

Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987.

Vastassa Ruotsi. Kaakkois-Suomen linnoitukset. Museovirasto 1990.

Joachim Mickwitz ja Jyrki Paaskoski, Itärajan vartijat, 1700-luku. Schildts 2005.

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuuriselitys. Etelä-Karjalan liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  linnoitus; muinaisjäännös; mylly; silta; tie;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kärnäkosken linnake.

Kärnäkosken linnakkeen varustuksia.

Järvitaipaleen linnake.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Partakosken, Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnakkeet
 
© Museovirasto 2009