Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Hanko Uusimaa

Hauensuolen kalliopiirrosalue

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hauensuolen kalliopiirrosalue
Kuvaus
Hauensuolen kalliopiirrossaaret ovat ainutlaatuinen merenkulkijoiden muistomerkki Itämeren alueella.

Hankoniemen kärjestä noin 400 metriä lounaaseen, Hangon luotsiaseman edustalla on Tullisaaren ja Kobbenin välissä kapea salmi Gäddtarmen eli Hauensuoli, joka on muodostanut suojaisan luonnonsataman saaristoreitin varrella. Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijat ovat odottaneet suotuisia säitä ja käyttäneet saarten sileitä kallioita kivisenä vieraskirjana.

Yhteensä kallioilta on rekisteröity yli 600 erilaista kalliopiirrosta keskiajalta 1900-luvun alkuun. Pääosa piirroksista on 1500 -1600 luvuilta, ruotsalaisille ja suomalaisille aatelissuvuille kuuluvia vaakunoita, ns. porvarisvaakunoita sekä nimikirjaimia ja puumerkkejä. Joukossa on myös kuvauksia, kuten Hankoniemen mittauksia laatineen A. Ehrensvärdin seurueen kaiverrus vuodelta 1754 (ruotsiksi): "Hahn ja Gethe mittasivat saaret, Gerdes ja Frese metsästivät, Liedner kalasti, Skytte laittoi hyvää kahvia, Ribbing huvitteli, v. Spången hakkasi kirjoituksen kallioon ja A. Ehrensvärd katsoi veden korkeutta."

Vesialueelta on löytynyt myös esineistöä erityisesti Tullisaaren ja sen itäpuolisen pikkusaaren välisestä salmesta sekä useita hylkyjä. Esimerkiksi ns. kaapelihylky Tullisaaren koillisrannalla on ajoitettu 1600-luvulle.
 
Historia
Hankoniemi oli merkittävä etappipaikka Suomenlahden merenkulussa. Hankoniemi mainittiin jo tanskalaisessa varhaiskeskiaikaisessa matkareittiselostuksessa ja Hauensuoli myös mm. ruotsalaisen historiankirjoittajan Olaus Magnuksen 1555 Roomassa julkaisemassa teoksessa. Sataman merkitys korostui Ruotsin suurvalta-aikana, kun liikenne Tukholman ja uusien Baltian provinssien välillä kasvoi.

Nykyisin Hauensuolen luonnonsatama on madaltunut purjehduskelvottomaksi. Yksi uusimmista kaiverruksista on vuodelta 1983, jolloin Hangon kaupunki kaiverrutti vedenkorkeusmerkin sata vuotta aiemmin hakatun vedenkorkeusmerkin alapuolelle.
 
Lisätietoa
Birger Boström, Hauensuolen kivipiirrokset. Hanko 1967.

Torsten Edgren, Gäddtarmen vid Hangö: ett bildgalleri från historisk tid. Ristad och målad. Aspekter på nordisk bergkonst. Vammala 2000.

Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
Hangon Hauensuoli. Hannu Vallas 2003
Hangon Hauensuoli. Hannu Vallas 2003.
Fleming- ja Horn -suvun jäsenten vaakunamerkit hakattuina Hauensuolen kallioon. István Kecskeméti
Fleming- ja Horn -suvun jäsenten vaakunamerkit hakattuina Hauensuolen kallioon. István Kecskeméti .
Hauensuolen kalliopiirroksia. Helena Taskinen 2003
Hauensuolen kalliopiirroksia. Helena Taskinen 2003.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009