Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kotka Kymenlaakso

Kyminlinnan maalinnoitus

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kyminlinnan maalinnoitus
Kuvaus
Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus.

Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Epäsäännöllisen pentagonin muotoinen tähtimäinen linnoitus, joka rakentuu viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kaponieereista, on sisähalkaisijaltaan lähes puolen kilometrin mittainen. Linnoitusniemen alue on kokonaispinta-alaltaan yli 80 hehtaaria.

Linnoituksen sisäpuolella on rakennuskantaa 1810-luvulta, kuten vartiorakennus kummankin portin tuntumassa sekä upseerisiipi, sotilaskasarmi ja entinen keittiörakennus linnoituksen koillisosassa. Kyminlinnan koillinen portti on tehty 1930-luvulla käyttäen mallina Kyminlinnan ensimmäisen maalinnoituksen porttipiirustusta. Alkuperäisen linnoitusportin kaltainen lounaisportti on rekonstruoitu 1980-luvulla.

Linnoituksen ulkopuolella koillisessa sijaitseva puinen komendantintalo vuodelta 1879 toimii ravintolana ja varuskuntakerhona.

Kyminlinna on rakennettu keskiaikaisen kuninkaankartanon, Kymenkartanon maille. Nykyään kartano sijaitsee linnoituksen pohjoispuolella Kymijoen monihaaraisessa suistomaastossa rannalla, jossa Suuri Rantatie ylittää Kymijoen. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on linnoituksen rakentamisen ajalta 1790-luvulta ja suuret graniittiset talousrakennukset 1900-luvun alusta.

Linnoitusmuurin länsipuolella, Kymijoen saarella on Sutelan keskiaikainen kylätontti, jonka kylärakenne ja tiestö ovat säilyneet hyvin.

Kyminlinna on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
 
Historia
Kymenkartanosta muodostettiin kuninkaankartano 1556. Wrangel-suvulle se siirtyi 1629. Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin. 1790-luvulla kruunu lunasti kartanon maat, joille ryhdyttiin rakentamaan Kyminlinnaa. Tuon jälkeen kartano perustettiin nykyiselle paikalleen Kymijoen ja linnoituksen pohjoispuolelle.

Kyminlinna kuului Pietarin suojaksi rakennettuun linnoitusvyöhykkeeseen. Ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin Katariina II:n käskystä ja kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla 1791-1792 Kymijoen haarapaikkaan Suuren Rantatien varrelle sulkemaan Ruotsin puolelta Haminaan ja Viipuriin johtavaa tietä ja joen ylityspaikkoja.

Nykyisen, ensimmäistä linnaketta huomattavasti laajemman linnoituksen rakentaminen aloitettiin 1803 (J.P. von Suchtelen). Ensimmäinen maalinnoitus purettiin lähes kokonaan ja materiaali hyödynnettiin uuden linnoituksen rakentamisessa. Linnoituksen merkitys väheni 1810-luvulla valtiollisen tilanteen muututtua ja se lakkautettiin. Kyminlinna toimi sen jälkeen venäläisenä varuskuntana aina Suomen itsenäistymiseen asti. Linnoituksessa oli inkeriläisten pakolaisten leiri 1920-1930-luvulla ja 1950-luvulta alkaen varuskunta.

Kyminlinnan itä- ja eteläsivujen kivirakenteet korjattiin alkuperäisen mukaiseen asuun 1980-luvulla. Muun linnoituksen restaurointi jatkuu edelleen.
 
Lisätietoa
Olli Airola ja Kaisu Harjunpää, Kyminkartanon linnoitus - Kyminlinna. Porvoo 1970.

Päivi Nimander, Selvitys Ruotsinsalmi-Kyminlinna linnoituskokonaisuuden jäänteistä ja toimenpide-ehdotelma. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja 2. 1980.

Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.

C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.

Kyminlinnan restauroinnin hankesuunnitelma. Museovirasto Rakennushistorian osasto, Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin Oy. (Moniste) 2002.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kasarmi; kylä; linnoitus; muinaisjäännös; tie;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Kyminlinnan maalinnoitus. Hannu Vallas 2003
Kyminlinnan maalinnoitus. Hannu Vallas 2003.
Vallihautaa lounaisportin läheisyydessä Kotkan Kyminlinnassa. Soile Tirilä 2003
Vallihautaa lounaisportin läheisyydessä Kotkan Kyminlinnassa. Soile Tirilä 2003.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009