på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kalajoki Pohjois-Pohjanmaa
Kallankarien kalastajatukikohta
Kuvaus
Ulkomerellä Kalajoen hiekkasärkkien edustalla sijaitsevat Maakalla ja Ulkokalla ovat olleet kalastajien tukikohtana jo 1500-luvun lopulta lähtien.

Kallankarit sijaitsevat ulkosaaristossa, parinkymmenen kilometrin päässä mantereesta. Karut ja lähes puuttomat ulkoluodot ovat nouseett merestä 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet tärkeiksi kalastus-, hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdiksi. Karien omaleimaisen yhdyskunnan erikoisuuksiin on kuulunut Ruotsin kuninkaan 1669 antama rajoitettu paikallishallinto karikokouksineen ja haminaoikeuksineen. Yhteisistä asioista päätetään jokakesäisissä karikokouksissa.

Maakallan pienen puukirkon ympärillä on lukuisia pieniä kalastajamajoja ja kirkon vieressä on saarelle tulleen papin arkaainen asuinhuone 1780-luvulta. Kirkko on oktogonin muotoinen ja sen jyrkän, päistään kolmilappeisen paanukaton keskeltä kohoaa paanupeitteinen viirinsalko. Kirkkosali on holvattu tynnyriholvilla, joka hirsiseinien tavoin on maalaamaton. Vain saarnastuolissa ja lukkarinpenkissä on niukka väritys. Kirkon vieressä on kelloteline ja pieni pappilarakennus.

Ulkokallan majakkayhdyskunta sijaitsee pienellä kallioluodolla, jossa on mm. tiilinen majakkatorni vuodelta 1871 ja 1958 valmistunut asuinrakennus.
 
Historia
Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun välisen rannikon tärkeimpiä silakanpyyntipaikkoja. Kalastajat kokoontuivat kallioiselle ja karulle saarelle heinäkuun puolivälissä ja viipyivät siellä parin kuukauden ajan. Karin itäosassa, Lohtajanpuolipäässä olivat lohtajalaisten kalamajat. Parhaimpina kesinä saattoi Maakallassa majailla 70 venekuntaa ja Ulkokallassa parikymmentä.

Ensimmäinen pieni kappeli kirkollis-hallinnollisesti Kokkolaan kuuluneeseen Kallaan oli rakennettu jo 1680. Nykyinen kirkko rakennettiin 1779 kalajokisen kirkonrakentaja Simon Jylkkä Silvénin johdolla. Kirkkoa kunnostettiin 1952.
 
Lisätietoa
Kustaa Vilkuna, Kallan kalastajayhdyskunta. Suur-Kalajoen historia I 1956.

Eeva Suomela, Pitkänomaisen oktogonin muotoinen puukirkko. Tyypin taustasta ja levinneisyydestä Ruotsissa 1600- ja 1700-luvulla sekä sen edustajat Suomessa. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja VI, 1981.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki 1993.

http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/
Väylien varsilta - Suomen historialliset merimerkit ja luotsipaikat. Verkkosivutuotanto Helsingin yliopisto, Merenkulkulaitos, Museovirasto (1.10.2007).

Sari Alajoki, Kirkoilta kareille. Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen julkaisuja 22, 2005.

Maakallan kalastajakylä, Kalajoki. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008.

Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.

Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  kausiasunto; kirkko; kylä; majakka; piensatama;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Maakallan kalastajatukikohta kirkkoineen.

Kallankarin kirkko.
 
Kartta: Kallankarien kalastajatukikohta
 
© Museovirasto 2009