på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Padasjoki Päijät-Häme
Vesijaon kylä
Kuvaus
Vesijaon kylämaisemassa on säilynyt isonjaon jälkeinen kyläkuva, jossa talot ovat levittäytyneet pitkäksi nauhaksi maantien ja peltolaakson reunaan.

Vesijaon kylä sijaitsee Padasjoen metsäylängöllä, joka on Päijänteen vedenjakajaseutua. Kyläalue rajoittuu Vesijako -nimisen järven lisäksi laajaan metsäalueeseen. Kylän pellot on raivattu Vesijaon järven eteläpäästä alkavaan lampien ja laskuojien täplittämään alavaan notkelmaan, jota rajaavat mäkiset metsäalueet.

Kylä- ja viljelyalue on neljä kilometriä pitkä ja kilometrin leveä. Kylän vanhat kantatilat ryhmittyvät nauhamaisesti vanhan maantien varteen. Maatilojen talouskeskusten ja mökkiasutuksen lisäksi kylän rakennuskantaan kuuluu entinen suojeluskuntatalo Harjula, koulurakennus 1900-luvun alkupuolelta ja kaksi kaupparakennusta.

Maisemallisesti näkyvällä paikalla sijaitsevien kantatilojen rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Vesijaon ja Auttoisten kylien välisen maantien linjaus on ollut käytössä jo 1600- ja 1700-luvulla.

Vesijaon kylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Auttoinen-Vesijako maisema-alueeseen.
 
Historia
Länsi-Padasjoen laaja metsäylänkö oli ennen pysyvän asutuksen syntymistä Hämeen eräaluetta. Historiallisella ajalla syntynyt harva kyläasutus keskittyi suurempien järvien tuntumaan ja kylien väliin jäi laajoja erämaa-alueita. Keskiajalla alueelle syntyivät vain Auttoisten ja Vesijaon kylät.

Päijänteen rantakylien ohella Vesijako on Padasjoen vanhimpia kyliä. Vesijaon kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1464. Uuden ajan alussa Vesijaossa oli yksitoista taloa.

Tiivis ryhmäkylä sijaitsi 1692 nykyisten Jyväsen ja Jussilan tilojen kohdalla. Laskuojan molemmin puolin sijoittuneessa kylässä oli 10 taloa ja lisäksi järven ja laskuojan kulmassa oli yksinäistalo, joka oli mahdollisesti Skytän tilaa edeltävä Vesijaon säteritila.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki 1993.

Paula Salomäki ja Timo Tervo, Auttoinen-Neroskulma-Vesijako-Porasa: Rakennuskulttuurin luettelointi 1997-1998. Hämeen ympäristökeskus 1998.

Paula Salomäki ja Timo Tervo, Auttoisten-Neroskulman ja Vesijaon-Porasan kyläympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 119. Hämeen ympäristökeskus, Padasjoen kunta 1999.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Padasjoki. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 111/2006. Hämeen ympäristökeskus, Padasjoen kunta 2006.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Vesijako, Jussilan tilakeskus etelästä

Jussilan kantatila lännestä

Vesijako Skyttä
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Vesijaon kylä
 
© Museovirasto 2009