på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenlinna Kanta-Häme
Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät
Kuvaus
Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät ovat historialliselta kehitykseltään ja sijainniltaan erityyppisiä sekä kylärakenteen kehityksen kannalta eri vaiheet läpikäyneitä kyliä. Kaikissa kylissä on säilynyt niiden edustamille kerrostumille tyypillistä rakennuskantaa. Kyliä ympäröivät Hämeessä satoja vuosia, mahdollisesti jo esihistorialliselta ajalta asti viljellyt pellot. Kylätiestö on säilyttänyt historiallisen linjauksensa.

Kylät edustavat Hämeessä yleistä talonpoikaiseen maanomistukseen perustuvaa ryhmäkylätyyppiä, jossa kantatilat tukeutuvat kylän läpi kulkevaan raittiin. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. 1800-luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeästi erillään omilla mäkialueillaan tai viljelyyn huonosti kelpaavilla maa-alueilla kylätontin jatkona.

Isojako ja sitä seuranneet täydennykset muokasivat voimakkaasti vanhojen ryhmäkylien rakennetta 1700-luvun loppupuolelta aina 1900-luvun alkupuolelle saakka.

Alvettulan pitkästä asutushistoriasta kertovat kyläalueella olevat useat esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Alvettulan keskiajalta saakka asutusta, tiiviistä kylätontista muistuttavat isojaon jälkeen joen rantaan jääneet talonpoikaistalot ja niiden pihapiirien muodostama ryhmä sekä tiestö ja ympäröivät vanhat viljelykset. Mäelle sijoittuva tiivis kyläkeskus koulu- ja seuraintaloineen on kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana kyläraitin varteen täydentäen varhaisempaa tilattoman väestön asutusta. Kylän perusrakenteessa näkyy maankäytön historiallinen jatkuvuus, vaikka paikalle jääneillä maatiloilla rakennuskantaa on uudistettu viimeisen sadan vuoden aikana.

Maatilojen keskittyessä joenrannan kylätontille ovat kivikkoisemmat mäenrinteet jääneet torpparien ja työväen asuinalueiksi. Pienen mittakaavan asumukset ovat edelleen vanhan kylätontin ulkopuolella.

Liikenteellisesti keskeisellä paikalla sijaisevaan kylään on maantien varteen tullut 1800-luvun lopulta alkaen myös palveluja. Kyläkaupan ympäristössä on kaksi 1950-luvun rakennusta: säästöpankki ja kauppiaan talo. Koulu ja kylän muut kokoontumistilat eli seuratalo ja työväentalo ovat kylän keskellä. Uudet asuntoalueet ovat kylää ympäröivien peltojen takana itsenäisinä alueina.

Alvettulan silta sijaitsee paikassa, jossa historiallinen maantie ylittää Hauhonselän ja Ilmoilanselän yhdistävän Alvettulanjoen. 1910-luvulla rakennettu silta on kaksiaukkoinen ja betoninen kolminivel-kaarisilta 5 m leveä ja vapaat aukot ovat 27,2 m. Silta on yksi Suomen vanhimmista rautabetonisilloista.

Hyömäen maatalot ovat keskittyneet kylän raitin varteen mäen rinteille viljelysten reunamaille. Talouskeskukset ovat muodostuneet uusjaon jälkeen 1930-luvulla. Kylän kapeiden teiden varsilla on vanhoja mäkitupalais-asumuksia, joista monet on uusittu ja muutamat autioina. Kylä on väljentynyt huomattavasti 1900-luvun alun jälkeen. Uudisrakentaminen on keskittynyt varsinaisen pääkylän ulkopuolelle. Kylässä on säilynyt edelleen vanhan ryhmäkylän luonne ja pienipiirinen miljöö. Asutuksen pitkäikäisyydestä kertovat kylässä olevat kuppikivet ja rautakautiset haudat.

Tuittulan nykyinen tiivis kylänpaikka on asutettu 1600-luvulla. Esihistoriallisesta ajasta kertovat kylän kolme kuppikiveä. Kylän rakennuskanta koostuu raitin ympärille keskittyneistä kookkaista maatilojen pää- ja talousrakennuksista sekä kyläkaupasta. Talousrakennuksissa on käytetty usein rakennusmateriaalina pyramidipintaista betonitiiltä. Osa kantataloista on siirtynyt kylän ulkopuolelle 1900-luvun alkupuolella. Entinen tilattomien alue on säilyttänyt ominaispiirteensä. Kylä laajoine viljelyksineen on osa Hahkialan kartanon kulttuuriympäristöä.

Matkantaan pieni kylä sijaitsee Matkantaanselän niemekkeessä viljelysten keskellä. Kylän talouskeskukset ovat yhdessä ryhmässä kylänraitin varressa. Rakennuskanta on suurelta osin 1800-luvulta ja 1900-luvuna alusta. Maatilojen päärakennukset ovat suuria talonpoikaistaloja ja niiden pihoissa on vanhoja hirsisiä ja savitiilestä muurattuja talousrakennuksia.

Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan kylät ovat osa valtakunnallisesti merkittävää Hauhonselän kulttuurimaisemat maisema-aluetta.
 
Historia
Vesistöjen yhteyteen rakentuneiden Hauhon ryhmäkylien läheisyydestä tunnetut kuppikivet osoittavat asutuksen ja viljelyn juontavan juurensa rautakaudelta.

Alvettulan asutusten vanhimmat merkit ovat kivikaudelta. Kirjallisissa lähteissä kylä mainitaan 1431. Uuden ajan alkupuolella kylässä oli 9 taloa. Kylän vanhin asuinalue, kylätontti, sijaitsee joen etelärannalla. Tiivis kylä väljentyi isojaon toimenpiteiden tuloksena. Suurelta osin Tapolan tilaan kuuluvalle mäkialueelle rakennettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella pieniä yhden tai kaksi huonetta käsittäviä mäkitupalaisasumuksia. Palstat lohkottiin itsenäisiksi 1920-luvun alussa. 1900-luvun alussa mäkitupia oli 10 kpl.

Muistitiedon mukaan ensimmäinen Alvettulanjoen ylittävä silta on ollut veden varassa kelluva ns. Jalkavahan silta. 1765 Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra määräsi käräjäkunnan rakentamaan paikalle sillan. Samanlainen rakennusvelvoite annettiin myös 1828. Silta todettiin 1910 huonokuntoiseksi ja Turun Rautabetoni-Valimo sai uuden sillan rakennettavakseen. Sillan suunnitteli insinööri Wäinö Wuolio ja se rakennettiin ns. Tapani-menetelmän mukaan suurista betonisista ontelotiilistä. Sillan rakentamisen kustansivat tieosakkaat parin huomattavan avustuksen turvin. Silta valmistui 1916.

Alvettulan sillan pielessä pidettiin markkinoita 1900-luvun alussa. Alvettulan uusi silta valmistui vanhan sillan viereen vuonna 1974 ja vanha silta saatiin pelastettua purkamiselta kylätoimikunnan aktiivisen toiminnan avulla. Se korjattiin museosillaksi vuonna 1978.

Hyömäen kylä muodostui keskiajalla kahdesta kylästä Hyömäestä ja Nurmesta, joissa oli yhteensä 18 taloa. Hyömäen pääkylän ytimenä on ollut 1600-luvun alkupuolella perustettu Hyömäen kartano eli Iso-Kourulan säteriratsutila. Kylän vanha kylätontti on mäen etelärinteellä Nisulan suunnalla. Hyömäen kylä paloi 1710-luvulla, minkä jälkeen jälkeen asutus siirtyi rannasta mäelle.

Tuittulan kylä on alkujaan sijainnut pohjoisempana Hyvikkälän ja Kirrisen järvien eteläpuolella. Tiettävästi kylä paloi ja uusi kylä rakennettiin nykyiselle paikalleen 1600-luvulla. 1890-luvun jakotoimituksen yhteydessä osa kylän taloista siirrettiin ryhmäkylän ulkopuolelle.

Matkantaan kylä mainitaan 1413 kirjallisissa lähteissä. Kylän nykyinen asutus on säilynyt tiivinä ryhmänä vuosisatojen ajan samalla paikalla järveen rajautuvassa niemessä. Kyläassä on myös pahoin tuhoutunut kivikauden asuinpaikka.
 
Lisätietoa
Veikko Laakso, Hauhon Hyömäen asutus 1860-1940. Turku 1970.

Tuula Leimu, Hyömäen kyläyhteisö 1900-luvulla. Turku 1971.

Suomen tielaitoksen historia I. 1974.

Suomen tielaitoksen historia II. 1977.

Väinö Maula, Alvettulan kahdeksantuhatta vuotta tutkimusten ja päätelmien valossa. 1979.

Y.S. Koskimies, Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Hämeenlinna 1985.

Tie yhdistää. Toim. Leena Sälejoki-Hiekkanen. Tiemuseo 1986.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Hauho. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 43/2002. Hämeen ympäristökeskus, Hauhon kunta 2002.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; muinaisjäännös; pihapiiri; silta; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Alvettulan kylää.

Tuittulan kylää.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Alvettulan, Hyömäen, Matkantaan ja Tuittulan ryhmäkylät
 
© Museovirasto 2009