Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Mikkeli Etelä-Savo

Himalansaaren kylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Himalansaaren kylä
Kuvaus
Himalansaari on omaleimainen esimerkki hyvien sisävesiliikenneyhteyksien varrella sijainneesta saarikylästä. Himalansaaressa eli Veskansan kylässä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa, asutusta ja kulttuurimaisemaa.

Nykyiseen maantieliikenteeseen nähden syrjäinen Himalansaari sijaitsee Yövesi-nimisessä järvessä, joka on on Saimaan alueen selkävesiä. Saaren erottaa mantereesta vain kapea salmi. Asutus ja Himalansaaren kylä on keskittynyt pääasiassa saaren itäpäähän metsäisten mäkien väliin raivatulle kapealle ja moniosaiselle peltoaukealle. Pellot ovat yleensä loivia rinnepeltoja.

Kylämaisema muodostuu peltojen suuntaisesti kulkevasta kylänraitista ja yksittäisistä kyläteistä, joiden varrella ja tuntumassa ovat kylän maatilat, pienasutus, koulu, seuraintalo ja rukoushuone. Vanhoja tilakeskuksia ovat Heila, Ala-Kökkö, Anttila, Kieveri, Kurvila ja Tukiala. Laivaranta on kylän pohjoispuolella.
 
Historia
Himalansaaren ympäristössä on useita kivikautisia asuinpaikkoja ja saaren pohjoispuolella ovat Astuvansalmen kalliomaalaukset.

Himalansaaressa oli 1560-luvulla neljä taloa, jotka olivat ilmeisesti sijoittuneet erilleen vesistön tuntumaan. Himalansaaren itäpäähän keskittyneessä kylässä oli 1650-luvulla viisi taloa; Heila, Anttila, Kieveri, Tukiala ja Kurviala. Seuraavalla vuosikymmenellä Himalansaaren kylään laskettiin mukaan mantereen puolella oleva läheinen Himalan kylä, jossa oli kuusi taloa.

Ennen nykyisen maantieverkon rakentamista Himalansaari eli Veskansan kylä oli vesistön ansioista keskeisellä paikalla ja hyvien vesiliikenneyhteyksien varrella. Aktiivisuus heijastui kylän rakennustoimintaan. Kylään rakennettiin mm. koulu 1893, rakennusmestari Kaarlo A. Honkavaaran suunnittelema rukoushuone 1915 ja nuorisoseurantalo Koivula 1924. Kylä oli lähisaariston keskus, jossa käytiin hoitamassa kauppa-, pankki- ja postiasioita. Kylän pohjoispään laivalaiturissa pysähtyivät höyrylaivat.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Hannele Wirilander, Ristiinan historia I, Pieksämäki 1989.

Hannele Wirilander, Ristiinan historia II, Pieksämäki 1994.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; koulu; kylä; piensatama; seurantalo; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Himalansaaren rukoushuone. Juha Vuorinen 2007
Himalansaaren rukoushuone. Juha Vuorinen 2007.
Himalansaaren koulu. Juha Vuorinen 2007
Himalansaaren koulu. Juha Vuorinen 2007.
Himalansaaren nuorisoseurantalo Koivula. Juha Vuorinen 2007
Himalansaaren nuorisoseurantalo Koivula. Juha Vuorinen 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009