på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Vaasa Pohjanmaa
Strömbergin teollisuus- ja asuinalue
Kuvaus
Strömbergin Vaasan tehtaan tuotantolaitoksen eri yksiköt ja työntekijöiden asuintalot Huutoniemessä sijaitsevat väljästi puistomaisessa metsäluonnossa arkkitehti Alvar Aallon 1940-luvun puolivälissä laatimien asemakaavojen mukaan.

Teollisuusalueella eri arkkitehtien suunnittelemat tuotantorakennukset ovat kaartuvan tiestön varrella. Teollisuusalueen suunnittelussa on työntekijöiden viihtyvyyttä pidetty tärkeänä: iso tehdas on rakennettu inhimillisen kokoisiin yksikköihin tuoteryhmittäin ja sijoitettu väljästi maastoon. Asuinkerrostaloja muistuttavat nelikerroksiset teollisuusrakennukset ovat soveltuneet hyvin kappaletavaratuotantoon. Alueen rakennetta tiivistäneet matalat teollisuushallit ovat 1960-1970-luvuilta.

Asuinalue on erillään tehdasalueesta. Alkuperäisen 1940-luvun rakenteensa säilyttäneen, nyttemmin Aaltopuistoksi nimetyn asuinalueen talot ovat kaartuvien teiden varsilla viuhkamaisesti. Rakennuksia ympäröivä puusto on luonnonvaraista. Asuntoihin liittyy pieni oma piha sekä runsaasti yhteisiä piha-alueita harrastusmahdollisuuksineen. Alueella on lähes parikymmentä Alvar Aallon suunnittelemaa asuintaloa. Rivitalojen perusmalleina ovat puinen kaksikerroksinen rivitalo ja kivirakenteinen kaksikerroksinen rivitalo. Suurin osa asuintaloista on säilynyt.
 
Historia
Insinööri Gottfried Strömberg perusti 1889 Helsinkiin sähkökonetehtaan. Yhtiö osti 1940 Vaasan Huutoniemeltä noin 70 hehtaarin tehdastontin rautatien ja maantien läheisyydestä. Sotatarviketuotantoon osallistunut yhtiö sijoitti näin toimintojaan pääkaupunkiseutua turvallisemmaksi katsotulle alueelle.

Arkkitehti Alvar Aalto laati 1945-46 asemakaavan Oy Strömberg Ab:n Vaasan teollisuusalueelle. Hän suunnitteli tehdasalueelle varastorakennuksen sekä joitakin pieniä rakennuksia ja rakenteita sekä ohjasi Strömbergin suunnittelutoimintaa 1940-luvulla.

Tuotanto Vaasassa käynnistyi 1945. Vanhimmat tuotantorakennukset rakennettiin kahdessa päävaiheessa eri arkkitehtien suunnittelemana. Konetehdas A1, moottoritehdas A2, keskusvarasto ja sekä kontaktoritehdas A3 valmistuivat 1941-1948. Seuraavassa vaiheessa 1950-1956 rakennettiin toimisto ja porttirakennus sekä muuntajatehtaat A4 ja A5, liesitehdas A6 sekä korkeajännitelaboratorio. 1960-luvulla ja sen jälkeen tehdasalueelle rakennettiin yksikerroksisia teollisuushalleja. Osa tuotannosta siirrettiin Kauhajoelle 1975-1976.

Vuonna 1945 Strömberg osti asuntorakentamista varten 32,5 hehtaarin alueen tehtaan läheisyydestä. Alvar Aallon toimiston suunnittelemana alueelle valmistui 1946 yhteensä 12 puurakenteista kaksikerroksista rivitaloa, joissa kussakin oli kahdeksan huoneistoa. Talojen pihoille rakennettiin myös liiteri-käymälä-rakennukset, jotka on myöhemmin purettu. Vuosina 1948-49 valmistui Aallon suunnitelmien mukaan viisi kivirakenteista kaksikerroksista rivitaloa, joissa kussakin oli 12 huoneistoa. Alueelle valmistui myös kahdeksankulmainen muuntamo 1946 ja sauna-pesutupa 1949.

Asuinaluetta kutsuttiin Neekerikyläksi Aallon puutaloille valitseman tumman värityksen vuoksi. Talot on myöhemmin maalattu vaaleiksi. Strömberg myi alueen ja rakennukset 1980-luvulla. 1980-luvun alussa purettujen kolmen puisen rivitalon tilalle rakennettiin 1987-1990 neljä samankokoista rivitaloa Aallon suunnitelmia mukaellen. Alue nimettiin Aaltopuistoksi 1996. Nykyään rivitalot ovat asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa.

Strömbergin Vaasan tehdas työllisti parhaimmillaan lähes 5 000 työntekijää ja se on ollut kaupungin merkittävimpiä työnantajia.
 
Lisätietoa
Suomen teollisuuden arkkitehtuuria. Suomen arkkitehtiliitto, Kuva-arkisto. Helsinki 1952.

Kai Hoffman, Strömberg 1889-1989. Sähkötekniikan taitaja. Vaasa 1989.

Kai Hoffman, 50 vuotta teollista toimintaa Strömberg Parkissa. Vaasa 1992.

Tuija Mikkonen, Strömbergin tehtaanasunnot Vaasassa 1940- ja 1950-luvulla. Artikkeli. Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 1999.

Katarina Andersson, Tuija Mikkonen, Strömberg Park, rakennushistoriallinen selvitys. Pohjanmaan museon raportteja 4. Vaasa 2002. Painamaton.

Tuija Mikkonen, Corporate Architecture in Finland in the 1940s and 1950s. Factory Building as Architecture, Investment and Image. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia Humaniora 337. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; katutila; muu teollisuusrakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kontaktoritehdas vuodelta 1948 Strömbergin teollisuusalueella Vaasassa.

Korkeajännitelaboratorio Strömbergin teollisuusalueella Vaasassa.

Strömbergin rivitaloalue, Aaltopuisto.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Strömbergin teollisuus- ja asuinalue
 
© Museovirasto 2009